Arkistojuttu
Ensimmäiset pelastettavat olivat maankamaralla noin 45 minuutin kuluttua hissin pysähtymisestä.

Ensimmäiset pelastettavat olivat maankamaralla noin 45 minuutin kuluttua hissin pysähtymisestä.

Vuodenvaihde on turistien osalta yksi vuoden vilkkaimpia ajankohtia Kuusamossa. Lähes koko kaupungin majoituskapasiteetti on käytössä ja suurin osa turisteista on ulkomaalaisia. Tuolihissin tekninen vika sai aikaan hiljattain harjoitellun kaltaisen tilanteen.

Perjantaina 2. tammikuuta 2009, parinkymmenen asteen pakkasessa ja pohjoistuulen puhallellessa 8-10 m/s voimakkuudella, pysähtyi Rukatunturilla Saaruan rinteillä tuolihissi tekniseen vikaan. Rukakeskuksen huoltopäivystäjä sai huoltotehtävän Saarua II hissille noin klo 14.50. Lasketteluhissin konetiloissa huoltopäivystäjä totesi hissin moottorin toimivan normaalisti, mutta itse hissi ei pyörinyt.

Kokenut huoltopäivystäjä arvioi vikatilanteen vakavuuden: tuolihissinmoottoriin vaihdelaatikko on mennyt rikki, jonka vuoksi hissiä ei voida liikuttaa mihinkään. Hän hälytti paikalle rinnetoiminnasta vastaavan henkilön, joka teki päätöksen hätäevakuoinnin aloittamisesta ja soitti hätäilmoituksen klo 14.54. Ilmoituksen jälkeen hän selvitti kuinka paljon väkeä on tuolihississä.

Saaruan hissi on neljänhengen tuolihissi. Hissi kulkee 532 metrin matkan ja on korkeimmillaan noin 11 metrin korkeudessa. Hississä voi maksimissaan matkustaa kerralla 96 henkilöä (24 tuolia mahtuu ala- ja yläasemien välille). Ala- ja yläaseman välillä on kahdeksan tolppaväliä, joista kolmessa voidaan pelastaa alakautta (pelastaja siirtyy tuolille tikkaita hyödyntäen) ja neljässä yläkautta vaijeria pitkin (pelastaja liikkuu hiihtohissin vaijerissa). Yhdeltä tolppaväliltä asiakkaat pystyvät itse poistumaan.

Rukakeskuksen toiminta

Välittömästi hätäilmoituksen jälkeen Rukakeskus aloitti pelastustoimet tuolihissin alueelle. Rinnetoiminnan vastaavasta henkilöstä tuli evakuointijohtaja ja hän suoritti sisäisen hälytyksen LA- ja GSM-puhelimella. Paikalle hälytettiin kaikki Rukakeskuksen töissä oleva henkilöstö moottorikelkoin. Onnettomuuden vuoksi suljettiin Maston alueen ja Saarua III hissitoiminta (helikopterien laskeutumispaikka). Osa henkilöstöstä määrättiin hakemaan huopia ja heittoliinoja varastosta, jotka toimitettiin tuolissa oleville henkilöille lämmikkeeksi. Rukakeskuksen Info suoritti hälytyksen Rukapalvelulle (moottorikelkkoja ja rekiä) sekä hälytti vapaana olevat huoltohenkilöstöt paikalle.

Evakuointijohtaja määräsi toimittamaan Rukakeskuksen omat pelastusvälineet varastosta tuolihissin ala-asemalle. Hissipelastuskoulutuksen saaneista henkilöistä (2 henkilöä) Rukakeskus kokosi kaksi eri pelastusryhmää, jotka aloittivat pelastustoimet tuolihissin yläasemalta alaspäin. Ensimmäinen pelastusryhmä aloitti pelastustoimet 20 minuutin kuluttua hätäevakuointipäätöksestä ja toinen noin puolen tunnin kuluttua. Lisäksi paikalle hälytettiin lisäapuvoimia Rukan hiihtokoulun hiihdonopettajilta.

Pelastuslaitoksen toiminta

Kello 14.57 kuului Kuusamon paloasemalla hälytysjärjestelmästä: ”Kuusamo hälytysilmoitus; Rukatunturi, ihmisen pelastaminen ylhäältä, tuolihissin vaihdelaatikko mennyt rikki, hissi jumissa, noin 100 henkilöä jumissa rinteessä, ei henkilövahinkoja?”

Onnettomuustyyppinä vastaavanlainen on yksi pahimmista mahdollisista noissa keliolosuhteissa. Kuusamon asemalla hälytyshetkellä oli vuorossa ylipalomies ja yksi palomies sekä virka-aikana töissä koko päällystö (viisi henkeä). Hälytyksen jälkeen paloasemalla tehtiin soveltuvia henkilövaihdoksia siten, että Itä P3 ja P11 vaihtoivat paikkojaan. Tehtävävaihdoksien syynä oli henkilöiden perehtyneisyys hissistä pelastamiseen ja tekninen osaaminen. Kohteeseen lähti K3 päällystöpäivystäjä (palomestari Kimmo Määttä) Itä P3, johtoyksikössä hänellä oli kuljettajana palotarkastajista Pekka Määttä. Itä P1 (Heikki Levon) lähti matkaan K1:llä.

Vallitsevien sääolosuhteiden vuoksi pelastushenkilöstön piti suojautua asianmukaisesti kylmyyttä vastaan (kelkkahaalari), mikä hieman viivästytti lähtöä. K11 lähti matkaan klo 15.01 vahvuudella 0+1+1, johon esimieheksi oli siirtynyt palomestari Marko Hottinen sekä kuljettajana ylipalomies. Samaan aikaan tehtävään lähti myös K15 vahvuudella 0+2, jossa oli vapaavuorolta paloasemalle tullut henkilö mukana. K51 (Ruka VPK) yksikkö lähti matkaan klo15.06 vahvuudella 0+1 sekä klo 15.11 K57 0+1.

Hälytyksen jälkeen Itä P3 täydensi lähtöä K12, K21, K41 (keskustaan asemavalmiuteen), terveyskeskuksen valmiusryhmä sekä vapaana olevat lähikuntien sairaankuljetusyksiköt (8 yksikköä; Kuusamosta neljä yksikköä, sekä Taivalkoskelta, Pudasjärveltä, Posiolta, Kemijärveltä ja Sallasta kustakin yksi sairaankuljetusyksikkö). Hälytyksen lisättiin myös pelastushelikopteri SEPE. K P11 soitti Oulu P4:selle ja pyysi lisähenkilöstöä mukaan tehtävään ja siihen lähti Oulun Raksilan paloasemalta paloesimies ja palomies, jotka kykenisivät tarvittaessa toimimaan hissipelastuksessa. Lapin pelastushelikopteri Aslak tarjoutui itsenäisesti tehtävään mukaan kuullessaan hälytyksen. Aslak pakkasi mukaan Saariselän paloasemalta hypotermian torjumiseen soveltuvaa kalustoa matkaan. Kello 15.13 tehtävään liittyi myös K 17 vahvuudella 1+8 ja K21 vahvuudella 1+3. Tako 17 liittyi tehtävään tarjoutuen lisäkuljetusyksiköksi.

Itä P3 määräsi matkalla K191 hoitajan toimimaan lääkinnällisen pelastustoimen johtajana L4, ja vastaanottamaan sairaankuljetusyksiköiden ilmoittautumiset sekä järjestämään hoito/kokoamispaikan Saaruan majalle (rinteiden alapuolella oleva taukotila).

Ensimmäiset pelastettu kolmessa vartissa

Onnettomuustyyppinä hissien jumiutuminen on yksi pahimmista mahdollisista näissä keliolosuhteissa.
Onnettomuustyyppinä hissien jumiutuminen on yksi pahimmista mahdollisista näissä keliolosuhteissa.

Hätäilmoituksesta ei selvinnyt onnettomuuskohteen tarkempaa sijaintia, mutta klo 15.07 pelastuslaitos sai K51 välityksellä varman tiedon, mikä hissi oli pysähtynyt. Rukakeskuksen evakuointijohtaja oli yhteydessä matkalla Itä P3:seen noin kymmenen minuutin kuluttua hälytyksestä, jolloin pelastustoiminnan johtaja sai tilannekuvauksen paikanpäältä. K51 saavutti kohteen klo 15.15 ja aloitti korkeanpaikan työskentelyyn soveltuvan varusteiden pukemisen sekä tarkennetun tilannearvion tekemisen.

Itä P3 ja P1 saavuttivat kohteen klo 15.22 ja sopivat johtovastuun jaosta. Itä P1 hoitaa tiedottamisen ja Itä P3 vastaa pelastustoiminnasta. K 11 ja K15 saavuttivat kohteen klo 15.24, jonka jälkeen oikeanlaiseen varusteiden pakkaamiseen ja pukemiseen kului aikaa 5 minuuttia.

Hissin ala-asemalta odotti moottorikelkat pelastusryhmiä (K11 ja K51,kumpikin ryhmä vahvuudelle 0+1+1), joilla ryhmät siirtyivät seuraaville tuolihissien tolpille Rukakeskuksen väen alapuolelle.

Pelastusryhmät olivat hissientolppien juurella noin 35 minuuttia onnettomuuden alusta. Pelastuslaitoksen osalta ensimmäiset pelastettavat olivat maankamaralla noin 45 minuutin kuluttua hissin pysähtymisestä. K 17 ja K21 aloittivat alakautta pelastamisen klo 15.40 alkaen. Viimeisin hissituoli oli tyhjennetty klo 16.20, eli 50 minuuttia pelastuslaitoksen yksiköiden saapumisesta. Pelastuslaitoksella oli käytettävissä kaksi pelastusryhmää ylä- ja alakautta. Tuolihississä olleet ihmiset ohjattiin kokoamispaikalle. Alkuvaiheessa osa nuoremmista henkilöistä lähti ohjeistuksesta huolimatta muualle. Kokoamispaikalla henkilöiltä kirjattiin tarvittavat henkilötiedot ylös. Tk:n valmiusryhmän lääkärin suorittaman tarkastuksen jälkeen tuolissa olleet henkilöt toimitettiin majapaikkoihin pelastustoimen ajoneuvoilla. Kukaan ei tarvinnut jatkohoitotoimenpiteitä. Henkilöitä oli 60, joista puolet oli suomalaisia, noin kaksikymmentä Itä-Euroopasta (Venäjä, Ukraina) ja loput Britanniasta tai Keski-Euroopasta.

Tuolissa olevat pelastettavat henkilöt suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti. Mukana oli joitakin lapsipotilaita, joiden tuntemukset kylmästä olivat voimakkaimmat. Kielimuurista johtuen pelastettavien ohjeistaminen aiheutti kommunikaatiovaikeuksia. Kylmyydestä johtuva kohmettuminen (kädet) vaikeutti potilaiden toimintaa ja pelastamista EFA-lenkin avulla (pelastajat joutuivat esimerkiksi asettamaan potilaan kädet lenkkien läpi).

Pelastustoiminta varautui Saaruan majan välittömässä läheisyydessä helikopterien laskeutumiseen. Järjestettiin Sepen sekä Aslakin mahdolliset alastulopaikat. Määrällisesti suuremman potilaiden massan kuljettamiseen jatkohoitoon tai tarkkailuun oli varauduttu miehistönkuljetusautoilla ja Rukan alueen pikkubusseilla (tilatakseilla).

Pelastustoimen onnistumisen edellytykset

Rukakeskus ja Kuusamon paloaseman väki ovat yhdessä harjoitelleet lähes vuosittain vastaavanlaisen onnettomuuden hoitamista. Riskienarvioinnin perusteella onnettomuus on kartoitettu mahdolliseksi. Onnettomuuden hoitaminen vaatii erityistä ammattitaitoa suorittavalta henkilöstöltä vaativan tehtävän, olosuhteiden ja esiintyvien riskien johdosta. Rukakeskus on alusta asti panostanut turistien turvallisuuteen kouluttamalla omaa henkilökuntaa ja hankkimalla pelastuskäyttöön soveltuvaa kalustoa.

Vuoden 2009 aikana pelastuslaitos on päivittänyt kalustonsa ja toimintamallit vastaamaan tämänhetkistä ohjeistusta. Rukakeskuksen kanssa pelastuslaitos päivitti suunnitelmat vastaamaan tämän hetkistä tilaa ja tarvetta. Joulukuussa päätoimiselle henkilöstölle ja muutamille sopimuspalokuntalaisille koulutettiin hiihtohissin pelastustoimintaa ja silloin myös pidettiin pelastuslaitoksen ja Rukakeskuksen yhteistoimintaharjoitus vastaavanlaisesta tilanteesta.

Harjoittelun myötä saaduista kokemuksista on kehitelty omanlainen malli Rukan rinnealueella tapahtuvaan korkealta pelastamiseen. Haasteiksi muodostuu rinteiden jyrkkyys, lämpötila, olosuhteet (tuuli, kuura, jäät), potilasmäärät ja kulkutiet alueelle. Tämän tyyppisestä ”tehtävästä” kehittyy todellinen monipotilastilanne, mikäli pelastustoimet viivästyvät vastaavissa sääolosuhteissa.

Tällä kertaa suunnittelutyö, harjoittelu, henkilöstön osaaminen, onnettomuuspaikan logistiikka ja kellon ajankohta loivat edellytykset onnistuneelle pelastustehtävälle.

Tulevaisuudessa tietotaitoa pidetään yllä vuosittaisilla harjoituksilla sekä tiiviillä yhteistyöllä Rukakeskuksen kanssa. Henkilöstön tekninen peruskoulutus suoritetaan kesäolosuhteissa ja harjoittelu talviolosuhteissa. Johtamisen- ja taktisenharjoittelu suoritetaan sovellettujen harjoitusten yhteydessä. Lääkinnällisen pelastustoiminnan yhteistoiminta tulee jatkossa liittää harjoituksiin mukaan. Tämän tyylinen erityisonnettomuus on harvinainen. Vaikka eletään toiminnan tehostamisen sekä niukan budjetin aikaa, tulee pelastustoimen kyetä vastaamaan tilanteisiin varaamalla riittävästi resursseja (euroja ja aikaa) esiintyvien erityisonnettomuuksien pelastustoimintaan. Henkilöstöä tulee kouluttaa, päivittää suunnitelmat vastaamaan todellisia resursseja sekä kyetä varustamaan henkilöstö asianmukaisella kalustolla ja varustuksella onnettomuuden hoitamiseksi.

Pelastuslaitoksella oli käytettävissä kaksi pelastusryhmää ylä- ja alakautta.
Pelastuslaitoksella oli käytettävissä kaksi pelastusryhmää ylä- ja alakautta.

Teksti: Marko Hottinen vs. palomestari Oulu-Koillismaan pelastuslaitos
Kuvat: Oulu-Koillismaan pelastuslaitos