Pelastustieto blogi 3.7.2017
Facebook (31)

Aliarvostettu tilastointi?

Kehitettävää löytyy: monelle Pronto on kirosana edelleenkin ja selosteiden täyttämisestä joudutaan jopa huomauttamaan , kirjoittaa Mira Leinonen.

Kehitettävää löytyy: monelle Pronto on kirosana edelleenkin ja selosteiden täyttämisestä joudutaan jopa huomauttamaan , kirjoittaa Mira Leinonen.

Vale, emävale, tilasto – näinhän sitä yleensä tilastointia kuvaillaan. Alallamme on vasta viimeisten vuosien aikana kiinnitetty huomiota siihen, että asioiden kulun tarkka ylöskirjaaminen on käytännössä viimeinen osa sitä pelastustehtävän hoitamisen ketjua. Kehitettävää löytyy: monelle Pronto on kirosana edelleenkin ja selosteiden täyttämisestä joudutaan jopa huomauttamaan. Muutamat pelastuslaitokset eivät vaivaudu toimittamaan tarvittavia tietoja talous- ja henkilöstöasioistaan edes vuosittaisella tasolla. Selosteita laativat myös joissakin pelastuslaitoksissa sellaiset tehtävää johtavat henkilöt, jotka eivät ole olleet edes tilannepaikalla eivätkä vaivaudu ottamaan asiasta selvää – näin ollen selosteet ovat täynnä merkintöjä ”en tiedä, en ollut paikalla”. Rehellistä ja suoraselkäistä toki mainita tuokin! Kaiken kaikkiaan Pronto-selosteiden tila on kuitenkin viimeisten vuosien varrella saatu nostettua paremmalle tasolle, kertovat Pronton parissa työskentelevät.

Selosteiden tekeminen on alallamme pitkäjänteisellä työllä saatu kohtuulliselle tasolle, ei se tarkoita, että maailma olisi valmis. Tilastojen hyödyntäminen ja työkalut tuota työtä varten on hävettävän huonolla tasolla, henkilöresursseista puhumattakaan. Pronto on auttamattomasti tiensä päässä ja lisähappea siihen joudutaan jo pumppaamaan. Palokuolematilastoa pidetään alamme keskeisenä mittarina, johon viitataan aina juhlapuheissa. Kuitenkin palokuolemien suhteen lähteenä mainitaan aina yhden alamme kattojärjestön ylläpitämä mediaseuranta – siis mitä? Että toimintamme on niinkin vakaalla pohjalla, että vain median kautta seurataan, miten ollaan onnistuttu? Kyseinen tieto olisi saatavissa ulos myös lisähapetetusta Prontosta omien palontutkijoidemme tuottaman työn tuloksena, mutta sitä ei hyödynnetä, vaikka tietoa on ollut jo viitisen vuotta saatavilla.

Palokuolematiedon hyödyntämättömyys on vain yksi esimerkki – laajasti tarkasteltuna Prontoon on tällä hetkellä viety 1,9 miljoonaa tehtävää. Jos kunkin selosteen tuottamiseen on käytetty esimerkiksi keskimäärin 30 minuuttia aikaa, on kyseessä valtava työvuosimäärä, mitä ei juurikaan hyödynnetä. Meillä ei ole käytettävissä kunnon analysointityökalua ja silti meidän tulisi tietoperusteisesti kehittää toimialaamme oman strategiamme mukaan. Melkoisia velhoja saamme olla tai sitten päätöksemme perustetaan vanhaan kunnon ”musta tuntuu” eli mutu-tietoon. Digitalisaatiosta puhutaan tällä hetkellä paljon, mutta resurssit ja konkreettiselle tasolle saatetut lopputulokset puuttuvat – kuinka kauan nyhjäämme tyhjästä?

Teksti: Mira Leinonen