Pelastustieto blogi 1.9.2017
Facebook (23)

Mitäs nyt – odotellaanko vain?

Sehän me kyllä osataan. Pidetään valmiutta yllä. Eri juttu on, että onko odottaminen kannattavaa vai ei.

Pääministeri Sipilän hallitus päätti kesäkuussa antaa maakuntavalmistelulle jatkoaikaa. Jatkoaika on varmasti perusteltua valinnanvapauslain tarkennuksille, mutta muuten ei siinä voi nähdä juurikaan järkeä. Jos joku on sitä mieltä, että mitään ei tarvitse tehdä, niin voin vakuuttaa, että kyllä meillä pelastustoimessakin vielä kehitettävää on. Eikä kannattaisi jäädä odottelemaan.

Pelastustoimi tarvitsisi paljon suurempaa muutosta ja mylläystä, mitä nyt on näkyvissä. Vai olemmeko tyytyväisiä, että vähällä selvittiin? Siirto perustettaviin maakuntiin ja se on siinä? Toivottavasti asian laita ei ole näin, sillä pelastustoimi osana turvallisuusverkostoa on saatava muiden turvallisuusviranomaisten rinnalle oman uskottavuutensakin takia. Tämä edellyttää kukonaskeleita kehitystyöhön. Siihen liittyy tiiviimmän organisoitumisen lisäksi nykyisten toimintamallien kriittinen läpikäynti niin johtamisessa kuin kenttätoiminnassakin.

Alalle kaipaa rehtiä keskustelua tulevaisuudesta ilman korulauseita ja sen jälkeen päätöksiä suuntaviivoista. Ei mitään hyssyttelyä tai jonkin odottelua. Valitettavasti nämä keskustelut ovat hyvin hajanaisia kannanottoja tai sitten niitä käydään paikassa mitä en tiedä. Toisaalta en ole myöskään nähnyt juurikaan uusia suuntaviivoja eli eivät ne ainakaan ole johtaneet päätöksiin.

Pelkään hyvässä vauhdissa olleen pelastustoimen uudistuksen jämähtävän valmiuden ylläpidoksi ainakin seuraavan vuoden ajaksi. Ellei eteenpäin vievää johtajuutta ala piakkoin esiintyä aina valtakunnantasoa myöten. Ja etenkin valtakunnan tasolla.

Pelastustoimen uudistus on vain pieni osa isoa ja välttämätöntä kehitystyötä, jota teemme itseämme, mutta myös tulevaisuutta varten. Itsestään kehittyminen ei tapahdu vaan tarvitaan johtajuuden lisäksi sitoutunutta yhdessä tekemistä. Pelastustoimen uudistuksen 14 työryhmällä on iso rooli kehitysaskelissa. Eteenpäin kannattaa mennä vuoden lisäajasta huolimatta ja vauhdilla. Odottelen, vaikka en enää malttaisi, mielenkiinnolla työryhmiltä alaa kehittäviä esityksiä ja sitten päätöksiä. Muuten hommat eivät etene.

Ihminen on sellainen, että mieluiten pysyisi tutussa ja turvallisessa poterossa. Uusi, haastava ja ehkä epävarmakin tulevaisuus saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Ja vielä se, että joutuisi itse kohottamaan tekemisen valmiuttaan tai jopa tekemään jotakin. Sellainen vaatii monesti ponnisteluja. Ponnistelu voi kuitenkin tuoda tullessaan monenlaista hyvää.

Suihkuputki on palsta, jossa painetta ei säästellä. Suihkuputkesta pitävät kiinni eri henkilöt.