Pelastustieto blogi 12.6.2017
Facebook (86)

Vierailla vesillä: Nuoret unohtuvat SPR:n toiminnassa

Valtteri Väyrynen

Valtteri Väyrynen

Blogin on oltava kantaaottava tai ainakin sen pitäisi mielestäni olla. Muuten se on pelkkää kirjoittelua kirjoittelun vuoksi. Kirjoittamisella pitää olla jokin tarkoitus, jota varten se on kirjoitettu. Jokin asia, jota sillä halutaan viestittää tai uusi ajatusmalli, jota ihmisten toivotaan pohtivan.

Tässä kirjoituksessa haluan miettiä SPR:n tulevaisuutta, niin sanotusti nostaa kissan pöydälle. Moni on keskusteluissa kanssani samaa mieltä, harva tämän kuitenkaan uskaltaa julki omana ajatuksenaan tuoda.

Punainen Risti on suuri kansainvälinen avustusjärjestö, jolla on pitkät perinteet ja vakaa imago maailmanlaajuisena auttajana. Tämä pitää edelleen paikkansa. Osastot ympäri maailmaa luovat lyömättömän avuntarjoajien verkoston. Apua toimitetaan aina Murmanskista Swazimaahan ja Nicaraguasta Etelä-Koreaan asti.

Kuitenkin, jos uskallamme katsoa Suomen Punaista Ristiä läheltä, huomaamme sen paikallisen heikkouden. Se heikkous on ikäjakauma. Osastoissa toimivien vapaaehtoisten keski-ikä on noussut vuosi vuodelta. Aikanaan Punaiseen Ristiin on tultu jäädäkseen. Tänne on tultu tekemään tärkeää auttamistyötä. Työtä on jatkettu vuodesta toiseen, ei ole tarvittu eikä kaivattu uusia toimijoita. On ehkä oltu aika reviiritietoisia ja mukana on ollut vahvaa oman arvon tunnetta. Muita ei ole toimintaan välttämättä kaivattu ja näin ollen ei ole myöskään omaksuttu uudistumisen kulttuuria.

Nyt kun järjestöllä ja sen toimijoilla on jo ikää, niin tuntuu, että siitä on tullut jarru. Emme saa mukaan nuoria toimijoita, tai ehkä saisimme, mutta emme osaa vastaanottaa heitä. Kahvipöydässä ja kokouksissa sanotaan, että ”ei nuoret sitoudu”, ”ei ne halua meidän toimintaan tulla” tai ”ei meillä ole nuorille mitään annettavaa”. Minä olen tässä asiassa täysin eri mieltä. Kyllä nuoria tulee mukaan vapaaehtoistoimintaan jos tarjoamme heille oikeanlaista tekemistä ja tavoitteita.

Olen kateellinen VPK:n nuorisotoiminnalle

Olen kateellisena seurannut VPK:n nuorisotoimintaa. VPK:n nuorisotoiminta on esimerkki siitä, että vapaaehtoistoiminta kiinnostaa myös nuoria. VPK on tehnyt itsensä kiinnostavaksi. Kiinnostavuuden muodostuminen ei ole ollut automaattista, vaan sen eteen on tehty systemaattisesti töitä jo vuosien ajan.

Aloittaessaan VPK-toiminnan nuorella on edessään urapolku, joka voi johtaa moniin erilaisiin ja eritasoisiin pelastustehtäviin. Urapolku on pitkä ja vaativa, mutta toisaalta, siitä on tehty nuorelle kiinnostava. Nuori voi olla mukana monenlaisessa toiminnassa, vaikka ei haluaisikaan tulevaisuudessa pelastajaksi tai yksikönjohtajaksi. Hän voi olla mukana ihan vaan nauttimassa mukavasta tekemisestä.

Valmistellessani tätä tekstiä tutustuin erilaisiin VPK:n nettisivuihin. Ei tarvitse pitkään sivuja selailla, kun jo törmää jonkin VPK:n nuoriso-osaston kesäleiriin tai tapahtumaan. Toimintaa tuntuu olevan koko ajan ja joka puolella. Heillä on linkit hälytystoimintaan, nuorisotoimintaan, naistoimintaan, veteraanitoimintaan ja niin edelleen. Toimintaa on ja näin ollen on myös osallistujia.

On meilläkin SPR:ssä joitakin toimijoita, jotka ovat saaneet nuorten toiminnan käyntiin ja tekevät järjestöllemme elintärkeää nuorisotyötä. Nämä sankarimme ovat kuitenkin pieni valon pilkahdus pimeässä. Välillä tuntuu, että SPR:n perustehtävänä tällä hetkellä on ikäihmisistä huolehtiminen. Suuri osa toiminnasta liittyy jotenkin ikäihmisiin. Se on luonnollista ja inhimillistä, sillä vapaaehtoistemmekin keski-ikä on niin korkea, että he pitävät myös tämän tyyppisestä ohjelmasta itsekin. Älkää vain ymmärtäkö minua väärin. SPR tarjoaa apua kaikille apua tarvitseville ja ikäihmiset ovat selkeä ja tärkeä avun kohde, enkä väheksy ikäihmisille annettua apua. Tämä apu on erittäin tärkeää.

Järjestömme on kuitenkin unohtanut sen, miten nuorten kanssa tehdään yhteistä tulevaisuutta. Nuoret haluavat olla mukana vapaaehtoistoiminnassa. SPR voisi tarjota näille vapaaehtoiseksi haluaville nuorille hyvän harrastuksen. Myös SPR pystyy tarjoamaan nuorelle erilaisia hälytysryhmiä ja ”avustuskeikkaa”, jos me vain osaamme nuoria mukaan ottaa.

Olen myös törmännyt siihen, että pienellä kylällä VPK on jo ottanut nuoret ”haltuunsa”. Mitään ei kuulemma ole enää tehtävissä muiden järjestöjen osalta. Olen tästäkin eri mieltä. Mielestäni VPK ja SPR voivat toimia samalla kylällä – nämä tahot eivät ole toisiaan poissulkevia. Yhdessä nämä toimijat voivat järjestää nuorille aktiviteetteja, joihin kaikkien on hyvä tulla. Haja-asutusalueiden hiljentyessä tällainen yhteinen toiminta voisi tuoda hyvää virkistystä molempien vapaaehtoistoimijoiden koulutuksiin ja tapahtumiin.

Teksti: Valtteri Väyrynen
Valmiuspäällikkö
Suomen Punainen Risti / Hämeen Piiri