Virkanimikeuudistus ei toistaiseksi nytkähdä eteenpäin.
Palomiesliiton jäsen- ja sidosryhmälehden Pelastusalan ammattilainen numerossa 5/2016 oli artikkeli sisäministeriön näkemyksestä pelastustoimen uudistukseen. Ministeriö arvioi, että joka kolmas päällystövirka voidaan eläköitymisten jälkeen jättää täyttämättä tai siirtää kentälle.
Pelastusylijohtaja viittaa artikkelissa, että pelastustoimessa on nyt 22 aluetta, jotka pyörittävät hallintoa, kun esimerkiksi rajavartiolaitoksella on yksi talous- ja henkilöstöhallinto.
Ministeriö arvioi, että uudistuksessa yhteensä noin 40 pelastusjohtajan, pelastuspäällikön ja riskienhallintapäällikön virkaa voidaan näiden viranhaltijoiden luonnollisen poistuman jälkeen jättää täyttämättä tai siirtää operatiiviseen toimintaan.
Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämiseksi (keskeneräinen luonnos 29.6.2016) yleisperusteluissa 2.1 kohdassa kerrotaan kehitettävän kustannustehokkuutta ja urapolkuja uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä sopimuspalokuntajärjestelmää.
Kohdassa 3.1 todetaan, että pelastustoiminnan johtamisjärjestelmä olisi mahdollista sovittaa suuremmille alueille, mikä vähentäisi päivystysrinkien määrää.
Todellisuus kentällä – Etäjohtaminen ei onnistu
Kymenlaaksossa ei tunnisteta ministeriön näkemystä ylemmän päällystön toimenkuvasta. Perustuuko näkemys tutkittuun tietoon tai selvitykseen päällystön työtehtävistä – sitä ei artikkelissa kerrota.
Nykyisillä jo karsituilla päivystysringeillä ylläpidetään todellista johtamisvalmiutta ja saadaan riittävästi kokenutta henkilöstöä johtotehtäviin ja johto- sekä esikuntatyöskentelyyn laajoissa onnettomuuksissa.
Pelastustoimi ja paloasemaverkosto on muotoutunut riskien mukaisesti pelastustoimen alueille. Päällystö mitoitettiin jo vuoden 2004 uudistuksessa vastaamaan alueen tarpeita.
Johtamisjärjestelmä on rakennettu operatiivisen valmiuden perustalle, jossa jokaiselle johtamisen tasolle on johtaja kentällä. Halutaanko tämä järjestelmä purkaa ja vähennetäänkö samalla kentän joukkoja, kun ei ole johtajia? Etäjohtaminen operatiivisissa, nopeissa tehtävissä ei onnistu.
Ylempi päällystö osallistuu kentän töihin – ei tee pelkästään hallinnollisia tehtäviä. Pääosa hallinnollisista tehtävistä on sellaisia lähiesimiestehtäviä, joita joudutaan uudistuksen jälkeenkin tekemään alueella. Talous- ja palkkalaskenta on jo suurelta osin ulkoistettu ulkopuoliselle palvelun tuottajalle.
Ylempi päällystö toimii osana johtamisjärjestelmää ja osallistuu suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja niiden johtamiseen. Kymenlaaksossa on useita Seveso-laitoksia, kaksi nestesatamaa sekä kolme kemikaaliratapihaa. Valmiuden suunnittelu ja yhteistyöpalaverit muiden pelastustoimintaan kuuluvien viranomaisten kanssa kuuluvat myös ylemmän päällystön tehtäviin.
Operatiivinen johtamisvalmius heikkenee
Nuoren ja uraputkeen hakeutuvan pelastajan uraputkessa eteneminen pysäytetään tehokkaasti tulevassa järjestelmässä. Uraputki tulee olemaan pääosin horisontaalista.
Operatiivinen johtamisvalmius heikkenee, kun päällystön määrää vähennetään. Joukkoja on tosin kentällä edelleen hyvin, mutta niillä ei ole tulevaisuudessa johtajia. Alueellinen suuronnettomuuksiin varautuminen ja suunnittelun taso laskevat. Kun ei ole tekijöitä, merkittävä suuronnettomuuksien johtamis- ja suunnitteluresurssi hukataan tulevaisuudessa. Tämä ei palvele suunnittelua varautua tehokkaasti normaaliajan häiriötilanteisiin.
Pelastustoimen tehtäviä on karsittava ja keskityttävä pelastustoimintaan ja päivittäisiin onnettomuuksiin. Perehtyminen Seveso-laitosten, suurteollisuuden, suurten hoitolaitosten, nestesatamien ja kemikaaliratapihojen riskeihin hankaloituu. Näiden kohteiden lausuntojen tasoa joudutaan alentamaan tai jättää kokonaan lausumatta. Näitä lausuntoja ovat muun muassa Seveso III:n mukaiset turvallisuusselvityslausunnot Tukesille ja edelleen uusien kohteiden sekä vanhojen kohteiden muutostöiden edellyttämät lausunnot. Tosin Tukeshan on lupaviranomainen ja Tukes päättää Seveso-laitosten turvallisuustasosta.
Ulkoisten pelastussuunnitelmien laatiminen alueella jouduttaneen siirtämään keskusmaakuntaan.
Poliisin uuden järjestelmän astuttua voimaan on havaittu, että poliisi ei kykene vastaamaan resurssiensa rajallisuuden vuoksi suuronnettomuusharjoitusten valmisteluun kuten aikaisemmin. Sama koskee laajojen tapahtumien viranomaispalavereja. Ministeriön toivomalla linjauksella sama tapahtuu myös pelastustoimessa. Pelastustoimella ei ole resursseja lähettää asioihin perehtynyttä henkilöstöä yhteistyöpalavereihin.
Rakennusvalvonnan kanssa tehtävää yhteistyön määrää jouduttaneen harkitsemaan uudelleen, koska pelastustoimi on vain lausunnon antajana. Rakennusvalvonta päättää.
Maakunnan ja kuntien kaavalausunnot ja niihin perehtyminen edellyttää alueen riskeihin liittyvää kokonaisnäkemystä, jota on ylemmällä alueen päällystöllä. Myös näiden lausuntojen antamista tulee harkita.
Voisiko pelastustoimi luopua yleisjohtajuudesta?
Yleisjohtajuus edellyttää toimivaa johtamisjärjestelmää. Leikkaamalla ylintä operatiivista johtoa ja laajentamalla päivystysalueita heikennetään oleellisesti suuronnettomuustilanteissa tarvittavaa johtamisvalmiutta.
Tämä ylin operatiivinen johto vastaa alueellaan yleisjohtajuuden suunnittelusta vaativiin tilanteisiin ja on perehtynyt hyvin alueen erityisriskeihin sekä osallistuu suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja johtamiseen suuronnettomuustilanteissa.
Yleisjohtaminen toimii monella tasolla liikenneonnettomuudesta (1 pelastusyksikkö, 1 poliisipartio ja yksi ambulanssi) suuronnettomuuksiin.
Yleisjohtajuuden voisi hoitaa poliisi, mutta tämä edellyttänee heiltä huomattavia lisäresursseja päällystöön – enemmän kuin on suunniteltu leikattavaksi pelastustoimelta.
Pelastuspäällikkö Veli-Matti Heininen
Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen
Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen
Kymenlaakson pelastuslaitos
