Pelastustieto blogi 15.5.2017
Facebook (46)

Persoonaa ja ohjausta peliin!

Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla.
Sähköposti: mirafoni112@gmail.com

Mira Leinonen työskentelee pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, nyt virkavapaalla. Sähköposti: mirafoni112@gmail.com

Pelastustoimi on ollut mukana sosiaalisessa mediassa, somessa, nyt joitakin vuosia. Meillä on ollut erilaisia someprojekteja, ja suurin osa pelastuslaitoksista käyttää joitakin sosiaalisen median välineitä.

Some on kuitenkin edelleen monelle pelastustoimessa toimivalle henkilölle pelottava paikka, jonka kanssa ei haluta olla missään tekemisissä. Tuohon pelottavuuteen perustuukin monen pelastuslaitoksen somepolitiikka, ja toimintatavat määräytyvät sen mukaan, miten pelottavien asioiden kanssa toimitaan: ne kielletään tai niiden käyttöä rajoitetaan merkittävästi erilaisin kontrollein.

Pelastuslaitosten someviestinnästä vastaa yleensä jonkinlainen viestintätiimi ja joissakin laitoksissa talon tuottamiin somejulkaisuihin vaaditaan talon ylimmän johdon siunaus ennen enterin painamista.

Tällainen byrokraattinen toimintamalli someasioissa on kaikkea muuta kuin mitä se muualla on ja toiminnan kankeus voikin innoittaa organisaation muita jäseniä toimimaan omavaltaisesti. Toiminta vaatiikin selkeästi mukanaoloa ja johtamista – jos somekanavia ei osaa käyttää, alkavat ne helposti elää omaa elämäänsä.

Eikä organisaation tai ylipäätänsä toimialan antaman julkisuuskuvan takia ole kovin hedelmällistä, että someviestintää harjoittaa vain talon johto tai viestintätiimi. Yritysmaailmassa ensin näin tehtiin, mutta nyt sielläkin aivan tavalliset työntekijät viestivät positiivista kuvaa työnantajastaan. Tyypillisesti julkinen sektori seuraa hitaasti perässä yritysmaailmaa, mutta tässä suhteessa esimerkiksi yhteistoimintaviranomaisemme poliisi viestii somessa koko organisaationsa leveydellä ja tekee sen erittäin onnistuneesti.

Miksi ihmeessä sosiaalista mediaa sitten tarvitsee? Pelastustoimen on oltava siellä, missä kansalaisetkin ovat, on kyse sitten paloaseman fyysisestä sijainnista tai virtuaalimaailmasta. Some on tullut jäädäkseen yhdeksi osaksi yhteiskuntaamme ja se on otettava haltuun, vaikka se ei välttämättä niin kotoisalta tuntuisikaan. Alan ylimmässä johdossamme sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg johtaa erinomaisella esimerkillä, kuinka somen suhteen tulee toimia: oma persoona peliin, reagoidaan tapahtumiin ja ilmiöihin nopeasti, viestitään selkeästi ja johdonmukaisesti, ollaan ihmisiä ihmisille.

Some on ennen kaikkea vuorovaikutusta ihmisten kesken, olemme siellä ihmisiä kaikkine virheinemme ja vikoinemme. Someviestinnässä ei mitä suurimmalla todennäköisyydellä onnistuta, mikäli kasvoton organisaatio viestii ja viestit ovat kuin entisajan faksit, vain viestejä ulkomaailmaan ilman vuorovaikutusta.

Toisinaan somessa nousee omia paskamyrskyjä, joiden hoitotapaa kannattaa jo etukäteenkin miettiä, sillä juuri niistä myrskyistä eteenpäin ponnistamisella mitataan organisaation kyky menestyä somessa. Milloin pelastustoimi saa somessa kasvot?

Teksti: Mira Leinonen