Aluehallintoviraston mielestä hyvinvointialueilla tehdyissä palvelutasopäätöksissä ei ole noudatettu julkisuuslain periaatetta.
Pelastustoimi on keskeinen maan sisäisen turvallisuuden tekijä ja tulevien maakuntien toiseksi suurin toimiala. Se ei saa jäädä soten jalkoihin maakuntauudistuksessa, todetaan Suomen Palomiesliiton SPAL liittokokouksen julkilausumassa. Pelastustoimelle on taattava riittävät resurssit, jotta se pystyy jatkossakin tuottamaan laadukkaita pelastuspalveluita ja vastaamaan omalta osaltaan sisäisestä turvallisuudesta.
Palomiesliiton mielestä uusien itsehallinnollisten maakuntien perustamista ei tule myöskään vaarantaa puuttumalla tarpeettomasti pelastuslaitosten työaikajärjestelmiin. Harkitsemattomat työaikamuutokset voivat pahimmillaan romahduttaa pelastuslaitosten henkilöstön työhyvinvoinnin, jolla voi olla kohtalokkaita seurauksia kansalaisten avunsaannille.
Nykyisissä pelastuslaitoksissa pelastushenkilöstön vuorotyön yleisimmäksi malliksi on vakiintunut 24 tunnin vuorokausityö. Tätä työaikamallia noudatetaan ensisijaisena työaikamallina 20 pelastuslaitoksella 22:sta. Vuorokausityö on liiton mukaan osoittautunut työnantajalle kustannustehokkaaksi tavaksi järjestää pelastustoimen jatkuva välitön lähtövalmius. Pelastuslaitosten henkilöstö kokee, että tämä työaika antaa parhaan mahdollisuuden palautua kuormittavasta työstä.
Enemmistö Palomiesliiton jäsenistä kannattaa vuorokausityötä pelastustoimen pääasiallisena työaikamallina. Palomiesliitolla on lukuisia kokemuksia pelastuslaitosten aikaisemmista työaikamuutoksista, joiden seurauksena henkilöstön työhyvinvointi on romahtanut. Maakuntauudistuksessa ei voida ottaa riskiä siitä, että näin kävisi uusissa maakuntien pelastuslaitoksissa.
Vuorokausityöhön liittyviä kehittämistarpeita voidaan ratkaista ja paikallisia joustoja hakea yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Yhteistyöstä on useita toimivia esimerkkejä pelastuslaitoksissa. Palomiesliitto on ollut aloitteellinen yhteistyön rakentamisessa: liiton aloitteesta on esimerkiksi käynnistetty työryhmätyöskentely, jossa selvitetään työaikaan liittyviä paineita ja mahdollisuuksia.
”Työ on keskeneräinen ja alustava aikataulu on saada tuloksia julkisuuteen ensi keväänä”, järjestön johtaja Kim Nikula kertoo.
Hänen mielestään paikallisesti yhdessä sopiminen on hyvä tapa ratkaista asioita.
”Näin on monissa laitoksissa jo tehtykin.”
Nikula kysyy, riittääkö pelastustoimella voimaa pitää puoliaan muiden maakuntiin siirtyvien hallinnonalojen joukossa, jotta pelastustoimen henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta tärkeät asiat voidaan toteuttaa.
”Tärkeää olisi löytää yhteiset ratkaisut ennen maakuntahallinnon käynnistymistä. Vielä ei tiedetä, millaista virka- ja työehtosopimusta maakunnissa noudatetaan. Tärkeää olisi löytää pelastustoimelle esimerkiksi parhaat työaikamallit ja pitää siten myös huolta henkilöstön työhyvinvoinnista, kuten on todettu pelastustoimen strategiassa”, Kim Nikula sanoo.
Huolestuttava kehitys
Uhkana on SPAL:n mielestä se, jos pelastustoimi jää maakuntien rahoituspäätöksissä lapsipuolen asemaan, pelastuslaitoksilla ei ole toimintaedellytyksiä ja säästöt joudutaan kohdistamaan operatiiviseen pelastushenkilöstöön.
Kevan tilastojen mukaan vuonna 2000 palo- ja pelastushenkilöstön määrä oli 7 000, vuonna 2015 enää 5 100. Henkilöstön määrä on siis laskenut huomattavasti.
”Tämän tilaston valossa kehitys on huolestuttava”, Kim Nikula huomauttaa.
”Palomiehistä ei voida enää säästää ilman, että heidän työturvallisuus sekä kansalaisten kokonaisturvallisuus heikentyisi.”
Maakuntia perustettaessa on siten varmistettava, että tekevien käsien määrä kentällä ei vähene vaan pikemminkin lisääntyy.
”Maakuntauudistus täytyy toteuttaa riittävän suurilla harteilla, jotta pelastuslaitokset säilyvät elinvoimaisina.”
Pelastustoimen kustannusten hallinta olisi Palomiesliiton mielestä edellyttänyt laajempia pelastustoimen alueita kuin 18 maakunnallista pelastuslaitosta.
Viiden aluepelastuslaitoksen mallissa olisi turvattu paitsi taloudellisten voimavarojen riittävyys pelastustoiminnassa, myös tehostettu pelastuslaitosten toimintaa ja mahdollistettu alueiden pelastuspalvelujen yhdenmukaisten toimintamallien käyttöönottaminen.
Teksti: Esa Aalto Kuvat: Kimmo Kaisto
