Pelastustoimen uudistukseen on menty ensihoito edellä. Arviointineuvosto halusi tarkemman selvityksen esimerkiksi pelastustoimen kustannuksista kansalaisille.
Lainsäädännön arviointineuvosto löysi lukuisia puutteita ja kehittämiskohteita esityksestä pelastustoimen järjestämislaiksi. Neuvosto suosittelee epäkohtien korjaamista ennen kuin esitys annetaan eduskunnalle.
Arviointineuvosto antoi lausuntonsa maanantaina.
”Eihän se [lausunto] mikään dramaattinen ollut. Kysymys on mielestämme lähinnä perustelujen tarkentamisesta tai uudelleenryhmittämisestä”, toppuuttelee pelastusylijohtaja Esko Koskinen.
Arviointineuvosto halusi, että esityksessä vertaillaan 18 pelastuslaitoksen mallia ja sen hyötyjä vaihtoehtoisiin malleihin. Lisäksi neuvosto halusi esitykseen pelastustoimen vaikuttavuutta kuvaavia mittareita alueittain sekä kuvauksen siitä, miten uudistus muuttaisi pelastustoimen laatua ja saatavuutta kansalaisten näkökulmasta. Arviointineuvosto kaipasi esitykseen myös julkisia menoja koskevia tarkempia arviointeja sekä arvioita uudistuksen taloudellisista vaikutuksista kotitalouksiin ja yrityksiin.
Lisäksi neuvosto tähdensi tiedostavansa, että esitysluonnos liittyy maakunta-, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeviin uudistuksiin, ja että toisiinsa liittyvien lakiuudistusten vaikutusten arvioiminen on hankalaa. Silti neuvosto halusi, että kokonaisuutta käsiteltäisiin yhtenäisemmin.
Koskinenkin painottaa, että lainvalmistelu on vaikeaa.
”Olemme suuren lakipaketin osa. Se, mitä perustellaan missäkin, on ollut ongelmallisin asia.”
Muutokset vähäisiä
Koskinen korostaa, että lainvalmistelutyössä täytyisi tarkentaa, missä esimerkiksi taloudellisia vaikutuksia käsitellään.
”Olisiko ollut järkevämpää perustella taloutta nimenomaan maakuntien perustamisen yhteydessä, eikä jokaisen toimialan kohdalta erikseen? Juuri tämän tapaisia näkökulmien tarkennuksia tässä täytyy tehdä”, hän sanoo.
Koskisen mukaan tavoite on vastata kaikkiin arviointineuvoston huomautuksiin.
”Luonnollisesti otamme lausunnon huomioon ja tarkennamme perusteluja. Jotkut asiat tietenkin ovat meille vähän ongelmallisia, kuten ICT-menojen muutoskustannukset, joita kukaan ei ehkä ole kyennyt arvioimaan arviointineuvoston edellyttämällä tavalla.”
Koskinen muistuttaa, että 18 maakunnan mallissa ei tapahdu erityisen suuria muutoksia, sillä kysymyksessä on lähinnä hallinnollinen muutos. Siksi esimerkiksi uudistuksen vaikutus kotitalouksiin tai ympäristöön on melko vähäinen, eikä esimerkiksi ympäristövaikutuksia käsitelty esityksessä.
Koskisen mielestä 18 pelastuslaitoksen hyötyjen vertailu vaihtoehtoisiin malleihin on erikoinen suositus.
”Se tuntui vähän erikoiselta. Suomessa on 18 maakuntaa, ja jotkut tehtävät on päätetty antaa maakunnille. Ikään kuin olisi pakko perustella se, miksi ne annetaan maakunnille. Sehän tarkoittaisi sitä, että joutuisimme arvioimaan pelastustoimen laissa, onko maakuntajako oikea.”
Korjausten tekeminen on jo aloitettu. Koskisen mukaan korjatun version pitäisi olla valmis tämän viikon loppuun mennessä.
Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun puolivälissä. Koskisen mukaan ehdoton takaraja on maaliskuun loppu.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
