Pelastustoimi 7.12.2016
Facebook (67)

Lausunnot käyty läpi – ratkaisua odotellaan viikon kuluessa

Ensihoito nähdään yleisesti tarpeelliseksi osaksi pelastustoimen tehtäviä myös tulevaisuudessa. Se pitkälti ratkaisee sen, millaisiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin pelastuslaitokset sijoitetaan.

Ensihoito nähdään yleisesti tarpeelliseksi osaksi pelastustoimen tehtäviä myös tulevaisuudessa. Se pitkälti ratkaisee sen, millaisiin hallinnollisiin kokonaisuuksiin pelastuslaitokset sijoitetaan.

Pelastustoimen järjestämislakiluonnoksesta annettiin kaikkiaan 104 lausuntoa. Kannatusta sai pelastustoimen mahdollisuus tuottaa jatkossakin ensihoitopalveluja. Joulukuun puoliväliin mennessä odotetaan valtioneuvoston ratkaisua, pitäydytäänkö keväisessä viiden alueen mallissa vai tuleeko hallituksen esitykseen erilainen järjestämismalli.

Pelastustoimen ratkaisut ovat osa laajaa kokonaisuutta, jossa ratkaistaan myös muun muassa maakuntalaki ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmalli.

Enemmistö lausunnonantajista otti kantaa myös tulevaan pelastuslaitosten määrään. Heistä suurin osa piti 18 pelastuslaitosta parhaana vaihtoehtona, mutta myös lakiluonnoksen mukainen viiden pelastuslaitoksen järjestelmä sai kannatusta. Osa vastaajista ei ottanut kantaa pelastuslaitosten määrään vaan piti tärkeämpänä sitä, että ensihoito ja pelastustoimi järjestetään jatkossa samoilla alueilla.

Pelastusylijohtaja Esko Koskinen ei yllättynyt lausuntojen sisällöistä.

Pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo, että hallituksen ohjelma konkretisoituu sisäisen turvallisuuden osalta viimeistään vuoden kuluttua, kun selonteko valmistuu.
Pelastusylijohtaja Esko Koskinen odottaa ministerien ratkaisua. Pysytäänkö keväisessä ratkaisussa vai muutetaanko sitä?

”Laitosten lukumääräkin jakautui ennalta-arvattavasti. 18 sai kannatusta sairaanhoitopiireiltä ja maakuntajohtajilta. Samoin kannatusta tuli 18 pelastuslaitokselta.”

”Jos jokin asia yllätti, niin yhteistyöviranomaisten varsin yksimielinen näkemys viiden pelastuslaitoksen tarpeellisuudesta. Ne näkevät nykyiset laitokset liian erilaisiksi.”

Lakiluonnoksessa pelastuslaitosten määrä ei vaikuta paloasemien määrään vaan pelastustoimi olisi jatkossakin lähipalvelu ja pelastustoimi voi jatkossa osallistua kiireellisen ensihoidon palvelujen tuottamiseen.

Lausunnoissa painotettiin myös sitä, että pelastustoimi ja ensihoito ovat tyypillisiä lähipalveluita ja niiden järjestämis- ja tuottamisvastuu on oltava lähellä muuta maakuntien toimintaa.

Lausuntokierroksella nousi esille se, että maakunnan varautumisen yhteensovittaminen tulisi osoittaa maakunnan pelastuslaitoksen tehtäväksi. Kussakin maakunnassa pelastuslaitoksen palvelutason tulisi perustua riskien arviointiin. Samalla painotettiin, ettei pelkästään väkilukuun perustuva malli sovi pelastustoimen rahoitukseen, koska se johtaa harvaan asutuilla alueilla palveluiden heikkenemiseen.

Sisäministeriön strategisen ohjauksen tehostamista toisaalta kannatettiin, toisaalta liian vahvan ohjauksen todettiin heikentävän maakuntien itsehallintoa.

”Ohjausmalleja joudutaan lopullisessa versiossa keventämään”, Koskinen toteaa.

Jonkinlaista keskitettyä ohjausta tarvitaan, koska pelastustoimi on itsehallinnollisen maakunnallisen toiminnan ohella myös valtakunnallista toimintaa.

Myös sotelain lausunnoissa nousi esille erilaisia ensihoidon järjestämistapoja, koska sairaanhoitopiirien hoitokäytännöt poikkeavat tällä hetkellä toisistaan.

”Pelastustoimessa järjestämisvastuu nousee voimakkaammin esille, koska pelastustoimi menisi kokonaisuudessaan viiteen, kun sotessa siihen menisi vain ensihoito.”

Aikataulu lain valmistelulle on tiukka, koska hallituksen esitys on tarkoitus antaa 20. tammikuuta. Arviointineuvosto käsittelee sitä ennen lakia kuukauden. Näin viimeistään joulukuun puolivälissä, 15. päivä, pitäisi tehdä ratkaisut.

”Jos ensihoito sijoitetaan viiteen alueeseen, pitää pelastustoimi sijoittaa samaan. Pelastustoimen osalta toisenlainen ratkaisu tarkoittaisi sitä, että ensihoito siirtyy pois pelastuslaitoksilta”, Koskinen sanoo.

Hän pohtii tulevaa ratkaisua ja sanoo välillä uskovansa viiteen ja välillä kahdeksaantoista.

”Olen edelleen kuitenkin viiden kannalla.”

Teksti: Esa Aalto
Kuvat: Esa Aalto ja Kimmo Kaisto