Pelastuslaitokset 26.1.2016

12 pelastuslaitosta on kelpo ehdotus

Pelastuslaitoksilla on omat valmiusvarastot, joiden turvin pelastusajoneuvot voidaan tankata mahdollisen jakeluhäiriöön sattuessa.

Pelastuslaitoksilla on omat valmiusvarastot, joiden turvin pelastusajoneuvot voidaan tankata mahdollisen jakeluhäiriöön sattuessa.

Maakuntien omistukseen siirtyviä pelastuslaitoksia on kolmen vuoden kuluttua 12, jos selvitysmies Lauri Tarastin ehdotus toteutuu. Ehdotukseen suhtaudutaan pelastustoimessa myönteisesti. Selvitysmies muodostaisi pelastuslaitokset päivystyssairaaloiden yhteyteen, jolloin synergia ensihoidossa toimisi parhaiten.

Selvityksessä todetaan, että paloasemia on päätoimisella henkilökunnalla noin 120 ja lisäksi sopimuspalokuntia noin 700. Pelastuslaitoksissa työskentelee yhteensä noin 5 500 henkilöä ja niiden vuosibudjetit vaihtelevat välillä 6 – 28 miljoonaa euroa. Selvitysmiehen esitys ei sisällä paloasemien sulkemisia.

Pelastusylijohtaja Esko Koskisen mielestä selvitysmiehen esitys on esimerkiksi laitosten määrän osalta hyvä.

”Tällä laitosmäärällä saavutetaan kooltaan tasalaatuisemmat alueet.”

”Jo nykyisin valtaosa, 18 pelastuslaitosta 22 laitoksesta, hoitaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä. Pelastuslaitokset vastaavat noin 400000 ensihoitotehtävästä vuosittain. Siksi on oleellista, että pelastustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen uudistaminen tapahtuu yhtä jalkaa.”

”Alueiden määrän vähentäminen tasoittaisi alueiden väestö- ja resurssipohjaa. Tämä antaisi paremman mahdollisuuden kehittää pelastustoimen kokonaisuutta ja hakea synergiaetuja ensihoidon ja pelastustoimen välillä.”

”Aluehallintovirastojen roolin kehittämisestä on huomioitava se, että jo nykyisin varautumiseen ja pelastustoimeen liittyviä asioita hoidetaan aluehallintovirastoissa. Siksi on tärkeää, että sisäministeriö on tiiviisti mukana, kun aluehallintovirastojen toimintaa kehitetään.”

Selvitysmiehen luovuttaessa raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) todettiin, että pelastustoimen siirto maakunnille tuo hankkeen merkittävimmät säästöt.

”Mahdollisesti tällä tarkoitetaan sitä, että nyt jo maltillisen kustannuskehityksen omaavan pelastustoimen kustannukset eivät tulevina vuosina tule ainakaan kasvamaan”, Esko Koskinen toteaa.

Varautumisen osalta pitää olla hereillä

Pelastusjohtajien puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki muistuttaa, että kyse on esityksestä, mutta esitys on tasapainoinen.

”12 laitosta on sellainen kuin olen ajatellutkin. Tällä saavutetaan tasasuuruisemmat laitokset.”

”Kun olemme jatkossakin ensihoitopalveluissa keskeinen tuottaja, on syytä olla tyytyväinen esitykseen.”

”Varautumisen osalta olisin ollut jo valmis antamaan vastauksen, että pelastustoimi hoitaa sen, mutta voidaan toki selvittää vielä asiaa.”

”Jatkossa on tärkeää, että kolme kehittämisen siiloa: sote, itsehallinto eli maakunnat ja pelastustoimen kehittämishanke nivoutuvat yhteen, erityisesti ensihoidon osalta.”

”Hereillä pitää olla, että varautumisessa pelastustoimi saavuttaa keskeisen toimijan osan. Hyvä on, että varautuminen nostetaan keskeisesti esille kansalaistoiminnassa.”

”Varautuminen on syytä antaa käytännön toimijalle, jollainen on pelastustoimi.”

Veli-Pekka Ihamäen mukaan olisi hyvä, että pelastuslaitoksia valvottaisiin tulevaisuudessa mahdollisimman keskitetysti. Siksi sellainen rooli sopisi valtakunnalliselle pääaluehallintovirastolle.

Metsäpalojen tähystyslento on hänen mielestään hyvä siirtää yhden maakunnan pelastuslaitoksen vastuulle.

Selvitysmies esittää, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston nyt hoitama tähystyslentotoiminta siirrettäisiin maakunnalliselle pelastuslaitokselle.

SPAL on tyytyväinen esitykseen

Suomen Palomiesliitto suhtautuu johtaja Kim Nikulan mielestä myönteisesti selvitysmiehen esitykseen, vaikka liitto ehdotti laitosten määräksi viittä.

”12 alueen malli on hyvä, kun siihen kytketään ensihoito mukaan.”

”Varautumisen tehtävät on perusteltua selvittää. Myös keskusjohtoisuutta on syytä tarkastella ja arvioida.”

”Mikä on esimerkiksi sisäministeriön rooli maakunnallisten pelastuslaitosten yhteydessä? Keskittäminen keskusjohtoisemmaksi olisi perusteltua. Pitää selvittää pelastustoimen kaikkien toimijoiden tehtävät mukaan lukien järjestöjen.”

Pelastustoimen uudistus on myös käynnistetty sisäministeriössä. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa pystytään varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. Kyse ei ole vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla on tilaisuus uudistaa pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja.

Pelastusosastoon haettiin neljää asiantuntijaa, joista johtavaksi asiantuntijaksi on valittu Jussi Rahikainen. Hakemuksia kertyi yli sata.

Teksti: Esa Aalto Kuva: Kimmo Kaisto

 

Lue lisää