Pelastuslaitokset 30.4.2015

Hämminki palkkatiedoista – laitokset tulkitsevat julkisuuslakia kukin tavallaan

Palomiesliiton lehti Pelastusalan ammattilainen syyttää pelastuslaitoksia julkisten asiakirjojen pimittämisestä.

Lehti kertoo pyytäneensä helmikuun lopulla kaikilta pelastuslaitoksilta tietoja laitosten henkilömääristä ja kokonaispalkoista vuosien 2004 ja 2014 marraskuulta.

”Tarkoituksemme oli tehdä artikkeli pelastustoimen kehittämisestä. Halusimme verrata, miten pelastustoimen palkat ja henkilöstömäärät ovat kehittyneet”, selvittää lehden päätoimittaja, Palomiesliiton johtaja Kim Nikula.

Toistaiseksi tiedot on saatu vain kuudelta pelastuslaitokselta 22:sta.

”Toivon että pelastuslaitokset lähtisivät toimiin oma-aloitteisesti, ettei meidän tarvitsisi turhan takia lähteä häiritsemään muita viranomaisia”, Nikula sanoo.

Pelastuslaitokset näyttävät kuitenkin tulkitsevan julkisuuslakia kukin tavallaan.

Etelä-Savon pelastuslaitos on yksi niistä laitoksista, jotka eivät vielä ole toimittaneet asiakirjoja Pelastusalan ammattilaiselle. Mikkelin kaupungin henkilöstöjohtaja Kimmo Töttölä kertoo, että asiasta päätetään todennäköisesti ensi viikolla. Töttölän mukaan tapaus ei ole lainkaan niin yksinkertainen kuin Nikula antaa ymmärtää.

”Minun puolestani Palomiesliitto saa ihan rauhassa tiedotella asiasta omasta näkökulmastaan. Me teemme päätöksen sen mukaan, minkä me katsomme oikeuden ja lain mukaiseksi päätökseksi”, hän painottaa.

Töttölän mukaan todellinen ongelma palkkatietojen luovuttamisessa on Pelastusalan ammattilaisen kaksoisrooli.

”Kyse on lehdestä, jolla on selvä intressi. Järjestön toiminnanjohtaja on myös lehden päätoimittaja. Palomiesliitolla sinänsä ei ole mitään oikeutta niihin tietoihin.”

Henkilöstöjohtajan mukaan kaupungin täytyy vielä tehdä rajanvetoa tapauksen suhteen.

”Toimituksellista aineistoa vartenhan sen luvan saa, mutta se toimitus ei ole pelkkä toimitus, vaan siinä on mukana järjestöön liittyviä henkilöitä.”

”Jos se olisi vaikkapa Suomen kuvalehti, emme olisi kyseenalaistaneet toimituksellista näkökulmaa. Olisimme keskustelleet vain siitä, kuinka paljon se tulee maksamaan, kun me kaivamme ne 11 vuotta vanhat tiedot”, Töttölä naurahtaa.

Helsingin pelastuslaitos oli yksi kuudesta laitoksesta, joka luovutti Pelastusalan ammattilaiselle tiedot, jotka se pyysi.


”Me katsomme, että palkkatiedot ovat julkisia tietoja. Tiedot pyydettiin toimituksellisiin tarkoituksiin. Meillä on linjaus, että pyrimme antamaan tiedot, ellei ole jotakin eksaktia syytä olla antamatta niitä”, henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi perustelee.

Oikeusoppinut: ay-lehdelläkin oikeus asiakirjoihin

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ei näe ongelmaa lehden kaksoisroolissa.

”Se on pohdittava asia, mutta itse katson, että jos se on normaali järjestölehti, joita Suomessa on paljonkin, henkilöstöjärjestö lehden julkaisijana ei rajoita toimituksen oikeutta saada tietoja. Toimituksen pitää huolehtia siitä, että tiedot eivät mene järjestöpuolen käytettäväksi.”

Lehden päätoimittajan rooli myös liiton johtajana ei kummastuta Mäenpäätä.

”Sitten hänen pitää vain huolehtia, etteivät roolit sekoitu. Toisin sanoen, rekisteriä ei voi esimerkiksi käyttää ay-poliittisessa toiminnassa.”

Mäenpää muistuttaa, että palkkatiedot ovat julkisia, jos kysymyksessä on kunnan tai valtion palveluksessa oleva henkilö.

”Jos kysytään, mikä on pelastuslaitoksessa työskentelevän Matti Meikäläisen palkka, jokainen voi saada sen tiedon.”

Jos taas viranomaisilta pyydetään luetteloa useamman henkilön tiedoista, kyseessä on henkilörekisteri, johon sovelletaan henkilötietolakia. Jos yksittäinen ihminen haluaa itselleen rekisterin, hänen täytyy selvittää, mihin aikoo käyttää sitä. Medialle henkilötietolain säädös antaa väljemmän ja laajemman tiedonsaantioikeuden.

”Lähtökohtana on, että medialla on oikeus saada henkilörekisterejäkin. Tämä on samantyyppinen henkilörekisteri kuin verotiedot, siinä on vain lueteltu ihmisten palkkoja.”

Mäenpää huomauttaa, että samantapaisesta tapauksesta on ratkaisu korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Siinä sanomalehti pyysi yliopistolta tietoja professorien kokonaispalkoista. Yliopisto hylkäsi tietopyynnön, mitä se ei olisi saanut tehdä.

”Päätöksessä vahvistetaan julkaisun oikeus saada henkilötietoja edellyttäen, että julkaisu selvittää, millä tavalla se pystyy huolehtimaan henkilötietojen suojasta.”

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Esa Aalto

Lue lisää