Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentajaksi hakee 22 henkilöä. Joukossa yksi nainen.
Hallitus linjasi viime viikolla, että tulevassa maakuntauudistuksessa pelastustoimi järjestetään 18 maakunnassa. Alueellisesti uudistuksessa muuttuvat Uudenmaan neljä pelastuslaitosta, jotka yhdistyvät, sekä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitos, joista tulee Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos.
Helsingin pelastuskomentaja Simo Weckstén painottaa, että kyseessä on poliittinen päätös.
”Menen sen mukaan. Tehtäväni on pitää pelastustoimi mahdollisimman hyvällä tasolla omalta osaltani. Poliitikot päättävät, millä alustalla se tehdään.”
Wecksténin mukaan neljän eri laitoksen toimintamalleja sovitetaan yhteen pikkuhiljaa.
”Jokaisella laitoksella on tiettyjä erilaisia toimintaperiaatteita, mutta niitä sovitellaan yhteen ajan kanssa. Tietyille alueille varmasti jäävät myös omat toimintamallit, kaikkihan eivät ole yhtenäisiä rakenteiltaankaan.”
Weckstén muistuttaa, että Helsingin sekä Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan yhteistyötä on tehty jo 20 vuotta.
”Viimeisin keskinäinen yhteistoimintasopimus tehtiin noin vuosi sitten. Olimme erillämme tai yhdessä, yhdenmukaistamme toimintoja koko Uudellamaalla.”
Weckstén uskoo, että liitos ei vaikuta palomiesten operatiiviseen työhön.
”Työ varmaan muuttuu, mutta se muuttuu alan kehittämisen vuoksi, ei liitoksen.”
Hän ei vielä spekuloi esimerkiksi sitä, kuinka Uudenmaan alueen johtaminen järjestetään.
”En tiedä, millainen rakenne alueelle tulee. Se on sen ajan murhe.”
Jalat maassa valmistelussa
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Petteri Helisten vastaa Pohjois-Pohjanmaan alueliitoksen valmistelusta. Hänen mukaansa viiden alueen malli olisi ollut huomattavasti parempi kuin nykyinen 18.
”Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on johdonmukaisesti kaikissa yhteyksissä tuonut esille sitä, että viisi olisi ollut parempi. Mutta päätös on tehty, ja sen mukaan mennään.”
Helistenin mukaan se, kuinka maakunnan organisaatio rakennetaan, on vielä auki. Suurin muutos tulee joka tapauksessa olemaan pelastustoimen siirtyminen kunnalta maakunnalle.
”Asia on niin tuore, ettemme ole päässeet vielä keskustelemaan siitä maakunnallisessa valmistelussa.”
Alueen yhdistyvät pelastuslaitokset tekevät paraikaa nykytilan kartoitusta. Tulevaa mallia ei ole hahmoteltu sen enempää.
”Jako pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen on todennäköisesti välttämätön, samalla tavalla kuin esimerkiksi ensihoito on nyt jaettu.”
Helistenin mukaan liitos vaikuttaa henkilöstön työhön käytäntöjen yhdenmukaistumisena. Esimerkiksi palvelutasopäätökset yhdenmukaistetaan.
Helisten ei usko, että kahdessa vuodessa saadaan aikaan suuria muutoksia.
”Paljon on puhuttu siitä, että nyt pitäisi tehdä uusia avauksia ja etsiä synergioita. Olen sen suhteen aika skeptinen. Ainakaan tässä vaiheessa kovin suuriin uusiin avauksiin tuskin päästään. Kaksi vuotta menee ihan siihen, että saadaan mahdollisimman pienellä notkahduksella uusi pelastuslaitos liikkeelle vuoden 2019 alusta.”
”Valmistelussa täytyy olla jalat maassa, eikä kannata tavoitella kuuta taivaalta, että jotain aivan uutta ja ennenkuulumatonta keksittäisiin.”
Helisten uskoo, että kaksi vuotta riittää uudistumiselle, jos pelastustoimen järjestämislain ja maakuntalakien aikataulu pitää.
Lue tästä aikaisemmat jutut uudistuksesta:
Pelastuslaitosten lukumäärä pettymys alan liitoille
Risikko: Uudenmaan yhdistyminen vaatii keskustelua
Teksti ja kuva: Kaisu Puranen
