Suurin tulevaisuuden haaste luottamuksessa on palvelutason ylläpito.
Suomalaiset luottavat viranomaisista kaikkein vahvimmin palo- ja pelastustoimeen.
Keskiviikkona ilmestyneen Poliisibarometrin mukaan palo- ja pelastustoimeen luottaa 99 prosenttia kyselyyn vastanneista. Heistä 77 prosenttia luottaa palo- ja pelastustoimeen erittäin paljon, 22 prosenttia melko paljon.
Hätäkeskuksen toimintaan luottaa 94 prosenttia kyselyyn vastanneista.
”En ole mitenkään yllättynyt. Meillä on ammattitaitoista henkilökuntaa, joka tekee päivittäin töitä luottamuksen eteen”, sanoo Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula.
Nikulan mukaan suurin tulevaisuuden haaste luottamuksessa on palvelutason ylläpito.
”Meidän pitää panostaa siihen, että pystymme ylläpitämään palvelutasoa näinä haasteellisina aikoina. Kun ihminen soittaa 112, saadaan ammattitaitoinen yksikkö lähtemään, ja se on välittömässä lähtövalmiudessa.”
Pelastusylijohtaja Esko Koskinen korostaa, että korkea luottamus on trendi. Tutkimusten tulokset ovat olleet samankaltaiset jo pitkään.
”Se on oikeasti arvo, josta olen erittäin ylpeä. Ei tällaisia lukemia kukaan pysty saavuttamaan vuodesta toiseen. Se on kiitos niille, jotka tätä työtä tekevät.”
Koskinen toivoo, että luottamusta arvostetaan myös tulevissa hallinnollisissa muutoksissa. Hän korostaa, että uudistuksissa täytyy arvostaa pelastustoimen näkemystä.
”Olemme tekemässä isoa maakuntauudistusta. Pelastuslaitoksen toimintaedellytykset täytyy säilyttää jatkossakin niin hyvinä, että luottamus säilyy.”
Turvallisuusviranomaisten merkitys noussut
Koskinen uskoo, että kansalaisten luottamuksen taustalla on tieto siitä, että pelastustoimi saapuu aina paikalle ja on lähellä ihmistä.
”Pelastustoimi ei myy palveluvalikoimassaan ei-oota. Se näkyy kansalaisille, eikä lähimenneisyydessä ole tapauksia, joissa olisi merkittävästi epäonnistuttu. Luottamus syntyy käytännön toiminnasta.”
Barometrin mukaan turvallisuusviranomaisten merkitys kansalaisten silmissä on kasvanut kautta linjan. Poliisin, palo- ja pelastustoimen, tullin, rajavartiolaitoksen, terveydenhuollon, puolustusvoimien, koulujen, sosiaalitoimen ja myös yksityisten yritysten roolin erittäin tärkeäksi kokevien osuudet olivat kaikki tähänastisen tutkimushistorian korkeimpia.
Poliisibarometritutkimuksen 2016 kohdejoukko oli sama kuin aiempina tutkimusvuosina: Suomen 15−79 -vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimusaineiston hankinta perustui sisäministeriön ja Poliisiammattikorkeakoulun toimeksiantoon ja siitä vastasi Taloustutkimus Oy.
Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1007 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnalliset ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakaumat.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva:
