Pelastustoimi 30.9.2016

Pelastusylijohtaja virkojen karsimisesta: ”Järjestelmää voitava muuttaa”

Voiko uudistus murentaa johtamisjärjestelmän, kysyvät monet palopäällystöön kuuluvat.

Voiko uudistus murentaa johtamisjärjestelmän, kysyvät monet palopäällystöön kuuluvat.

Pelastustoimen uudistuksen myötä alan päällystövirkoja saatetaan karsia tai siirtää, mikä huolestuttaa palopäällystöä. Sisäministeriön arvion mukaan uudistuksessa yhteensä noin 40 pelastusjohtajan, pelastuspäällikön ja riskienhallintapäällikön virkaa voidaan luonnollisen poistuman jälkeen jättää täyttämättä tai siirtää operatiiviseen toimintaan.

”Meidän mielestämme suunnitelma johtaa siihen, että pelastustoimen taso laskee, palvelut heikkenevät ja työt jäävät tekemättä”, kiteyttää palopäällystön ajatukset Palopäällystö JHL:n puheenjohtaja Jukka Ruuskanen.

Ruuskanen ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäälliköt kirjoittivat aiheesta mielipidekirjoitukset, jotka julkaistaan 5. lokakuuta Pelastustiedossa 7. Jälkimmäinen löytyy myös täältä.

Ruuskanen muistuttaa, että johtamisjärjestelmä on ollut varautumisen väline.

”Koko pelastustoimen järjestelmä vakinaisista sopimuspalokuntakenttään on ollut hyvä. Kun muu yhteiskunta ei pelaa, on ajateltu, että meidän järjestelmä pelaa. Jos väkeä vähennetään, on suuri vaara, ettei se toimi.”

”Päällystötyötä ei arvosteta. Ylin viranomainen on vetänyt päällystöltä maton alta”, Ruuskanen toteaa.

Pelastusylijohtaja Esko Koskinen toppuuttelee vetämästä liian nopeita johtopäätöksiä.

Koskinen korostaa, että virat voidaan myös siirtää operatiiviseen toimintaan.

”Kyse on nimenomaan siitä, että eläkkeen ja uudelleenjärjestelyjen mahdollisuuksia voidaan käyttää kahteen suuntaan. Ajatushan ei lainkaan kulje niin, että kaikki lakkautetaan ja häiritään hyvin hoidettuja operatiivisia johtamistoimintoja.”

Koskinen muistuttaa, että 22 pelastustoimen alueella on joka tapauksessa päällekkäisiä tehtäviä, jos alueet organisoidaan viiteen.

”Esimerkiksi talous ja palkanlaskenta on ulkoistettu 22 eri toimipisteeseen. Näiden keskittäminen synnyttää säästöjä.”

Päällystön ja miehistön suhteet puntariin

Koskinen korostaa, että säästämistavoitteista ei selvitä, ellei järjestelmiä mietitä uudella tavalla.

”Millä tavalla voimme tuottaa nykyiset palvelut muuttuneessa taloudellisessa tilanteessa niin, että palvelutuotanto tai johtamiskuviot eivät häiriinny? Tämä keskustelu pitää käydä. Ei voi ajatella, että meillä olisi maailman hienoin järjestelmä, jolle ei voi tehdä mitään.”

Koskinen muistuttaa, että pelastustoimen lakiluonnos on toistaiseksi lausuntovaiheessa, ja siitä saadut kannanotot huomioidaan.

Jukka Ruuskanen kysyy mielipidekirjoituksessaan, ulkoistetaanko riskienhallintaa tekevän päällystön työt kenties ulkoiselle yritykselle. Tämä kummastuttaa Koskista.

”Tällaisestä kukaan ei ole puhunut. Itse olen lähtenyt siitä, että pelastustoimi ja sen keskeiset osat ovat viranomaistoimintaa.”

Syntyykö päällystön karsimisesta resurssipula?

”Meidän konttorin keskeinen tavoite on toimia niin, ettei synny resurssipulaa. Olisi vastuutonta suunnitella asiat niin, että sitä syntyy. Ei voi olla yhtälöä, jossa olisi pakko säästää, mutta toiminnoille ei tehdä mitään. Toimintoja muutetaan niin, että kyetään toimimaan järkevällä tavalla, mutta raha säästyy.”

Tarvitaanko päällystöä niin paljon kuin nykyisin?

”Se pitää selvittää tässä hankkeessa. Kahden vuoden aikana päällystön ja miehistön suhteita on mietittävä uudella tavalla. Minulla ei ole siihen vastausta, vaan sitä on tarkasteltava.”

Onko huoli johtamisjärjestelmän romuttamisesta turha?

”Jos ajatellaan, että sisäministeriön tavoite on johtamisjärjestelmän murentaminen, siltä osin huoli on turha. Huoli siitä on varmaan aiheellinen, että muutokset ovat isoja, ja jos ei osata toimia kunnolla, voi käydä hullusti.”

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Jussi Helttunen

Lue lisää