Valtionhallinto 11.2.2015

Selvitys: pelastustoimen valtiollistaminen on aina ollut kintereillä

Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen muisti laajan selvityksen alueellisen pelastustoimen historiasta tehnyttä Markku Haikoa.

Pelastusjohtajien puheenjohtaja Simo Tarvainen muisti laajan selvityksen alueellisen pelastustoimen historiasta tehnyttä Markku Haikoa.

”Onko pelastustoimi uittopuu, jota ohjaillaan ulkopuolelta pysymään puomien välissä virran sujuvasti vietävänä?”, alueellisen pelastustoimen synnystä selvityksen tehnyt Markku Haiko kysyy.

Pelastustoimen kehittämispäällikkönä Kuntaliitossa pitkän päivätyön tehnyt Haiko toteaa selvityksessään, että valtiollistamiskeskustelu jatkuu pelättynä siihen saakka, kunnes kysymykseen on saatu vastaus.

”Olen kuunnellut huolestuneena esityksiä, joissa pelastuslaitosten edustajat kaipaavat puolueetonta ja rehellistä selvitystä isännästä. Näyttää sille, että ratkaisu alan kohtalosta halutaan ulkoistaa jollekin toiselle sen sijaan, että itse aktiivisesti haettaisiin yhteiskunnallista lisäarvoa ja kehitettäisiin toimintaa sen mukaan.”

Selvitys julkistettiin Turvallisuus-messuilla Jyväskylässä syyskuussa 2014.

Tuolloin Jokilaaksojen edellinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo toi harminsa siitä, että alan muutosta on haettu aina valtiollistamisen kautta.

”Olemme itse tehneet vuosien aikana jo suuria muutoksia ja tuntuu, että sitä ei nähdä. Tärkeintä on palvelun sisältö ja laatu.”

Pirkanmaan pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen painotti rakenteen olevan vain väline.

”Viime aikoinakin olemme nähneet, miten aluerakenteet näyttävät olevan liiankin tärkeitä. Toiminnaltamme vaaditaan vain tiettyä sisältökokonaisuutta, jota sitten toteutamme.”

Ojanen näkee, että sosiaalitoimi tulee oleman tulevaisuuden yhteistyön suunta pelastustoimelle.

Markku Haiko totesi selvityksessään, että 1990-luvulla käydyssä pelastusalan kehittämistä koskevassa keskustelussa erityisesti isojen kaupunkien palopäälliköt lähes yksissä tuumin keskittyivät torjumaan pelastustoimen mahdollisen siirtämisen valtion vastuulle.

”Tämä vastarinta näyttää vieneen sen henkisen energian, jota olisi tarvittu alan omasta aloitteesta tapahtuvaan kehitystyöhön, esimerkiksi kuntien välisen yhteistoiminnan aikaansaamiseen, joka toteutui vasta 2000-luvun alussa lainsäädännön pakottamana.”

Selvitystä kommentoinut Kymenlaakson pelastusjohtaja Vesa Parkko totesi suurten kaupunkien palopäälliköiden vastarinnan perustuneen paljolti poliisien esimerkin vaikutukseen. Valtio kurjisti poliisitoimintaa.

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo kehui alueellista pelastuslaitosta hyvin toimivaksi.

”Kansalaiset arvostavat pelastuslaitosten toimintaa.”

Hän kertoo keskustelleensa pelastustoimesta myös kollegoidensa kanssa, eivätkä kuntien edustajat halua luopua pelastustoimesta.

Markku Haiko sanoo kymmenen vuotta sitten toimintansa aloittaneiden alueellisten pelastuslaitosten toimivan hyvin, mutta tulevaisuudessa siintää haasteita.

”Pelastustoimen strategiat ovat liian monimutkaisia ja tavoitteet liian lähellä sitä työtä, jota tehdään muutoinkin. Kun strategioita kehitetään, riittäisikö pelastustoimen ainoaksi visioksi ja strategiseksi päämääräksi esimerkiksi se, että yhtään ihmisestä johtuvaa onnettomuutta ei satu?”

”Tavoite on helppo tyrmätä sillä, että sellaiseen tilanteeseen ei päästä. On totta, että siihen ei absoluuttisesti päästäkään, mutta jos siihen pyritään, joudutaan monet asiat ja toimintatavat miettimään kokonaan uudelleen. Jokaisen tulipalon tai onnettomuuden jälkeen joudutaan pohtimaan, miten tapahtunut voitaisiin vastaisuudessa välttää.”

”Oman haasteensa tuo sekin, että pelastustoimi ei pysty estämään onnettomuuksia pelkästään omalla työllään. Tarvitaan laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. On osattava vaikuttaa siihen, mitä muut tekevät, ja annettava avoimesti oma osaaminen kaikkien käyttöön. Uskoisin, että tämän tapainen tavoite olisi riittävän pitkäjänteinen ja haastava sekä synnyttäisi myös uusia innovaatioita.”

Teksti: Esa Aalto

Kuva: Kimmo Kaisto

Lue lisää