Sopimuspalokunnat 30.10.2016
Facebook (109)

150-vuotias Uudenkaupungin VPK on Suomen neljänneksi vanhin

Pyhämaan VPK:n nuoret miehet Iiro Kivistö ja Veikko Rapakko asettuivat kuvaan Atso Koskisen kanssa. Koskinen ajeli letukalla sammutustöissä 60-luvulla.

Pyhämaan VPK:n nuoret miehet Iiro Kivistö ja Veikko Rapakko asettuivat kuvaan Atso Koskisen kanssa. Koskinen ajeli letukalla sammutustöissä 60-luvulla.

Suomen neljänneksi vanhin VPK toimii Uudessakaupungissa. Se täytti tänä vuonna 150 vuotta.

Juhlapäivää vietettiin Uudessakaupungissa elokuussa muun muassa komealla paraatilla, jossa eri aikakausien hälytysajoneuvoista muodostunut moottorimarssi kulki kaupungin halki paloasemalta torille. Letkan etunenässä komeili vuoden 1931 Chevrolet -merkkinen paloauto.

VPK-torille ihmiset tervetulleiksi toivotti Uudenkaupungin VPK:n päällikkö Sakari Kluuskeri. Hän muistutti ihmisiä palovaroittimien tärkeydestä ja kehotti kaikkia myös jakamaan omia VPK-muistojaan valmisteilla olevaa historiikkia varten.

Erityisesti yli 80-vuotias ”letukka” kiinnosti torikävijöitä ja monet pysähtyivätkin ihastelemaan autoa ja kuuntelemaan pitkäaikaisen laitilalaisen palokuntalaisen Atso Koskisen tarinointia ja muistoja VPK:n toiminnasta.

”Kyllä me tällä letukalla vielä 60-luvulla ajettiin. Itsekin muutaman palon olen tällä autolla ajanut”, Koskinen muisteli.

Sakari Kluuskeri oli yksi kultaisella kunniamerkillä palkituista.
Sakari Kluuskeri oli yksi kultaisella kunniamerkillä palkituista.

Uudenkaupungin 150-vuotias VPK on Kluuskerin mukaan edelleen aktiivinen.

”Toiminta on tietysti vuosien saatossa monipuolistunut, kun uusia osastoja on syntynyt, mutta toiminnan periaate on täysin sama kuin yhdistystä perustettaessa oli. Vapaaehtoisesta auttamisenhalusta tässä on kyse.”

Uudenkaupungin VPK:n hälytystoiminnassa on tällä hetkellä mukana nelisentoista aktiivista jäsentä ja lisääkin mahtuisi.

”Jotta toiminta pysyy jatkossakin elossa, toivomme tietysti lisää ihmisiä mukaan toiminnan pariin. Riittää, kun on peruskuntoinen ja rehti tyyppi, me koulutamme kyllä tehtäviin”, Kluuskeri sanoi.

”Myös naisosastolle kaivattaisiin vetäjää, toimintaa voisi lähteä viemään haluamaansa suuntaan omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan.”

Kluuskeri korosti myös, että vapaapalokunnassa toimiminen on täysin ilmainen harrastus, oli kyse sitten hälytys- tai nuoriso-osastosta. Sekä varusteet että koulutukset hoituvat yhdistyksen kautta.

”Vuosittain hälytyksiä tulee noin 60-80, joten tarve tälle toiminnalle on olemassa. Palkkaa tästä ei kukaan saa, vaan korvaus käytetään VPK:n toimintaan, eli kaikkien hyväksi.”

Pyyteetöntä auttamista

VPK:n hallituksen puheenjohtaja Juhani Kluuskeri totesi juhlan avauspuheessaan, että VPK:lle on aina ollut tärkeää hädänalaisten pyyteetön auttaminen. Jonkinlainen kirjoittamaton sääntö on myös ollut, että politiikasta tai uskonnosta ei näissä porukoissa puhuta. Näin toiminta on aina ollut avointa ihan kaikille.

Kluuskeri kiitti myös kaikkia toimintaan myötämielisesti suhtautuneita tahoja, jotka ovat mahdollistaneet VPK-toiminnan jatkumisen.

”Pelastusjohtaja Jari Sainiota haluamme kiittää kunnon tilojen saamisesta ja Uudenkaupungin kaupunkia myötämielisestä suhtautumisesta VPK:n arvokasta paviljonkia kohtaan.”

Pelastusjohtaja Sainio pohti puolestaan juhlapuheessaan pelastuslaitoksen tulevaisuutta suurten muutosten kynnyksellä ja kiitteli Uudenkaupungin VPK:aa hyvästä ja mutkattomasta yhteistyöstä.

”Muutoksia pelastuslaitoksen toimintaan on tulossa laajalti, mutta jaksan uskoa, että juuri Uudenkaupungin VPK:n osoittamalla positiivisella asenteella kaikista muutoksista selvitään ja toiminta jatkuu joustavana myös jatkossa.”

Juhlavuottaan viettävästä vapaapalokunnasta historiikkia kirjoittava turkulainen Minna Uusivirta muistutti vielä kaikkia juhliin osallistuneita jakamaan omia muistojaan kirjaa varten. Sekä puhujien että vieraiden yhteinen toive oli, että toiminta tulisi jatkumaan tulevaisuudessakin vähintään yhtä hyvänä kuin mitä se on tähänkin asti ollut.

Teksti ja kuvat: Päivi Sappinen