Sopimuspalokunnat 16.11.2017
Facebook (37)

Sopimuspalokuntalaisten työterveyshuolto ontuu

Helsingin sopimuspalokuntalaisilla työterveyshuolto oli hallussa. 92 prosenttia kyselyyn vastanneista oli käynyt terveystarkastuksessa. Kuvassa Tammisalon VPK:laisia nostolavassa kesällä 2016.

Helsingin sopimuspalokuntalaisilla työterveyshuolto oli hallussa. 92 prosenttia kyselyyn vastanneista oli käynyt terveystarkastuksessa. Kuvassa Tammisalon VPK:laisia nostolavassa kesällä 2016.

Sopimuspalokuntalaisten kunnollinen työterveyshuolto on monilla paikkakunnilla hakusessa.

Tämä käy ilmi keskiviikkona julkaistusta Sopimuspalokuntabarometristä. Barometriin vastanneista palokuntalaisista 30,5 prosenttia ei ollut käynyt palokuntatoiminnan osalta työterveyshuollon tarkastuksessa. Tietyillä alueilla, kuten Keski- ja Itä-Uusimaalla yli puolet palokuntalaisista ei ollut käynyt tarkastuksessa.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujalan mukaan tilanne on huolestuttava. Hän painottaa, että erityisen tärkeää palokuntalaisen olisi käydä töihintulotarkastuksessa toiminnan aloittaessaan.

”Siinä katsottaisiin, että henkilö sopii tehtäviin terveytensä puolesta. On ikävää huomata se vasta vuosien kuluttua. Koulutuksessakin voi mennä rahaa hukkaan, kun henkilö ei pystykään toimimaan palokunnassa.”

Tilanne selittyy epäselvällä vastuunjaolla. Vastuu työterveyshuollon tarkastuksista on lainsäädännössä epäselvästi muotoiltu, ja säädöksiä tulkitaan hyvin eri tavoin.

”Edellisellä kerralla, kun pelastuslakia kunnolla korjattiin, siihen tuli kohta, että työterveydenhuollosta on sovittava. Olimme silloinkin sitä mieltä, että ei se ole ratkaisu.”

”Pelastuslaissa pitäisi suoraan sanoa, että työterveyshuolto on pelastuslaitosten tehtävä. Kaikkeen henkilöstöön tulee suhtautua samalla tavalla”, Kujala sanoo.

Yhteistyö parempaa

Sopimuspalokuntalaiset eivät ainakaan vielä tiedosta tarpeeksi hyvin työterveyshuollon tärkeyttä. Kujalan mukaan ajanpuutteessa se voi olla ensimmäinen asia, mistä tingitään.

”Palokuntatehtävät vievät aikaa, ja palokuntalaisetkin miettivät, miten voisivat säästää aikaa, eivätkä lähde terveystarkastukseen.”

Barometristä käy ilmi, että sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten yhteistyö on parantunut sitten vuoden 2014, jolloin barometri tehtiin edellisen kerran. Kujalan mukaan yhteistyön tärkeys tiedostetaan nyt paremmin. Osa pelastuslaitoksista on parantanut yhteistyötään reilusti. Näitä ovat Varsinais-Suomi, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi.

”Osa pelastuslaitoksista on halunnut käsitellä tätä asiaa ja ottanut barometrin huomioon. Loppujen osalta olisi parannettavaa.”

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton sopimuspalokuntabarometri 2017 -kyselyyn vastasi 1531 henkilöä. Kysely kartoitti sopimuspalokuntalaisten mielipiteitä muun muassa työhyvinvoinnista palokunnissa, yhteistyöstä pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välillä, työturvallisuudesta, työterveyshuollon tarkastuksista, palokuntien koulutuksesta ja palokuntien tulevaisuudesta.

Raportti barometristä täällä.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Teemu Heikkilä