Sopimuspalokunnat 7.3.2017
Facebook (49)

SPEKin tutkimus: Vapaaehtoisuus on palokuntatoiminnan kulmakivi

Sopimuspalokunnat kilpailivat Jehumaljasta viime keväänä Vantaalla. (Kuva: Teemu Heikkilä)

Sopimuspalokunnat kilpailivat Jehumaljasta viime keväänä Vantaalla. (Kuva: Teemu Heikkilä)

Vapaaehtoisuus ja harrastusmaisuus ovat peruslähtökohtia, jos tulevaisuuden palokuntatoiminta halutaan turvata.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Canterburyn yliopisto ovat tutkineet palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä. Tutkimuksen mukaan 72 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että vapaaehtoisen ja harrastusmaisen toiminnan parempi huomioiminen pelastustoimen järjestelmässä olisi ehkäissyt palokunnan toiminnan loppumista tai tarvetta muuttaa toimintaa.

Lisäksi 64 prosentin mielestä palokuntatoiminnan hiipumista olisi ehkäissyt palokunta-aatteen ylläpito niin, että vapaaehtoisuuden ajatus säilyy. Suurin osa tutkimukseen vastanneista koki olevansa ensi sijassa vapaaehtoistoimijoita. Tutkimus luovutettiin tänään sisäministeri Paula Risikolle.

SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen (oik.), toimitusjohtaja Marko Hasari ja tutkija Kaisa Eskelinen luovuttivat tutkimuksen sisäministeri Paula Risikolle tiistaina. (Kuva: Antti Pulkkinen)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Se, että palokuntalaiset itse pitävät vapaaehtoisuutta ja harrastusmaisuutta merkittävänä toimintaa tukevana tekijänä, on tärkeä viesti myös päättäjille, kun pelastustoimea parhaillaan uudistetaan”, SPEKin palokuntajohtaja Petri Jaatinen painottaa.

”Nykyään VPK-toiminta on jo osin ohjautunut hyvin pitkälti työntekoa muistuttavaksi viranomaistoiminnaksi osana pelastustoimen palvelutuotantoa. Tämä on ymmärrettävää, sillä kun pienellä kylällä syttyy tulipalo, on lähellä oltava nopeasti hälytettävissä olevaa sitoutunutta ja osaavaa väkeä.”

”Jatkuvuuden ja palokuntatoiminnan elinvoimaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää säilyttää palokunnissa vapaaehtoisuuteen pohjaava arvomaailma ja identiteetti.”

Ruotsissa toiminta jo loppunut

Tutkimuksessa selvitettiin palokuntien toiminnan aloittamisen ja lopettamisen syitä sekä palokuntalaisten motivaatiotekijöitä. Tutkimuksen mukaan vahvimpia ovat palokunnat, joiden jäsenet ovat sitoutuneita ja aktiivisia ja joiden yhdistystoiminta on elävää.

”Palokuntien elinvoimaisuutta tuetaan parhaiten ottamalla huomioon vapaaehtoistoiminnan lainalaisuudet kaikessa toiminnassa, kaikilla tasoilla. Palokunnat ovat muutakin kuin hälytysosasto”, Jaatinen korostaa.

”Palokuntanuorista kasvatetaan paitsi tulevaisuuden palokuntalaisia myös turvallisuustaitoisia kansalaisia. Palokuntanaiset ovat aktiivisia turvallisuusviestijöitä ja tukijoukkoja. Myös palokuntien veteraanit ovat tärkeä osa yhteisöä.”

”Vapaaehtoisuuteen pohjautuvan palokuntatoiminnan vähittäinen lakkaaminen olisi korvaamaton menetys maallemme. Ruotsissa näin on annettu tapahtua. Siellä pelastustoimen palvelujärjestelmä hoidetaan kokonaisuudessaan palkkatyöllä. Tämä on sekä iso kustannus yhteiskunnalle että suuri menetys vapaaehtoisen auttamistoiminnan, yhteisöllisyyden ja turvallisuusosaamisen näkökulmasta.”

Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa koostuu aloittaneiden ja lopettaneiden palokuntien haastatteluista ja lopettaneille palokunnille osoitetusta kyselystä. Haastattelut tehtiin 11 palokunnalle, ja kyselyyn vastasi 57 henkilöä 29 palokunnasta.

Toinen osa käsittelee palokuntalaisten yksilöllisiä motivaatiotekijöitä. Kyselyyn vastasi 933 nykyistä ja 67 entistä palokuntalaista. Tutkimuksen tekivät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Canterburyn yliopisto ja sen rahoitti Palosuojelurahasto.
Lähde: Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK

Kuvat: Teemu Heikkilä, Antti Pulkkinen