Ensihoito 20.12.2015

Ensihoidon ongelma: liian vähän resursseja?

Joonas Reinikainen ja Mikko Kinnunen.

Joonas Reinikainen ja Mikko Kinnunen.

Sairaankuljettajat Joonas Reinikainen ja Mikko Kinnunen työskentelevät Luolalan paloasemalla Naantalissa. Molemmat ovat koulutukseltaan lähihoitajia, mutta käyttävät mieluummin sairaankuljettaja-nimikettä.

He ovat sitä mieltä, että sairaanhoitopiiri on varannut ensihoitoon liian vähän resursseja.

”Vaikka tilastollisesti voi näyttää hyvältä, välillä tulee pitkiäkin matkoja kiireelliselle tehtävälle. Optimitilanteessa sellaista ei tulisi, vaan auto olisi lähellä aina”, Reinikainen sanoo.

”Olen ymmärtänyt, että Turun keskusaseman autot ovat aika pitkälti Suomen tasoon nähden käyttöasteeltaan ihan kärkipäässä. Tavoitettavuusajat ovat hyvät, mutta kentällä ei tunnu siltä”, Kinnunen lisää.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Markku Rajamäki painottaa, pelastuslaitos on pysynyt ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisissa toimintavalmiusajoissa.

”Meillä on ensihoidon palvelutasopäätös, jonka mukaisiin valmiusaikoihin me pystymme kevyesti, eli pystymme tuottamaan juuri sen palvelun, jota sairaanhoitopiiri meiltä edellyttää”, hän sanoo.

Mikko Kinnunen muistelee, että aloittaessaan sairaankuljettajana vuonna 2001, vuosittaiset tehtävämäärät olivat 20 000 luokkaa. Vuonna 2014 tehtäviä oli 41000 kappaletta.

Sairaankuljettajat epäilevät, että tehtävämäärän nousu johtuu osaksi siitä, että ikääntynyttä väestöä on alueella yhä enemmän, ja yhä vanhemmat joutuvat pärjäämään perussairauksineen kotona. Keikkamääriin saattaa vaikuttaa myös se, että hätäkeskuksissa ambulanssi lähetetään paikalle herkemmin kuin aikaisemmin.

Mitä tilanteelle sitten voisi tehdä?

”En tiedä onko oikea ratkaisu, että vanhukset olisivat laitoksissa, mutta joskus tuntuu siltä, että joillekin voisi olla hyvä päästä sinne. Tai olisi intervalli-jaksoja, lyhyitä laitoshoitojaksoja”, Reinikainen pohtii.

Sairaankuljettajien mielestä hälytyskriteereillekään on vaikea tehdä mitään.

”Häkepäivystäjä on kuitenkin toisen tai kolmannenkin käden tiedon varassa. On järkevämpi lähettää ambulanssi kuin miettiä”, Kinnunen sanoo.

Molemmat ovat sitä mieltä, että ambulanssien lähettäminen on loppujen lopuksi kuitenkin hyvä asia.

”Ei minua ainakaan harmita ikinä mennä paikan päälle katsomaan. Mutta se, että sitten pitäisi olla enemmän niitä autoja, ettei tulisi sen suhteen kiire. Olisihan se hienoa, jos olisi niin paljon resursseja, että voitaisiin käydä vain katselemassa ja juttelemassa”, Reinikainen sanoo.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Teemu Heikkilä

Lue lisää