Ensihoito 20.6.2017

Ensihoitajat kotikäynneille Pohjois-Karjalassa – vähemmän turhia päivystysreissuja

Ensihoitajat pääsevät kehittämään uutta ja saavat lisää työkaluja asiakkaan tilanteen selvittelyyn.

Ensihoitajat pääsevät kehittämään uutta ja saavat lisää työkaluja asiakkaan tilanteen selvittelyyn.

Vanhuksen ei enää välttämättä tarvitse lähteä kotoaan pitkän ajomatkan päähän päivystykseen Pohjois-Karjalassa, sillä alueella ensihoitajat tekevät kotikäyntejä.

Kiteellä, Lieksassa ja Ilomantsissa on kokeiltu ensihoidon, kotihoidon ja puhelinpäivystyksen yhteistyötä touko-kesäkuun ajan.

Ensihoito ja kotihoito ovat toimineet yhdessä Kiteellä. Lieksassa ja Ilomantsissa yhteistyötä tekevät puolestaan ensihoito ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksen puhelinneuvonta.

Molemmissa uusissa käytännöissä hyödynnetään uutta, yhteistä potilastietojärjestelmää Mediatria, joka tulee käyttöön Lieksan ja Ilomantsin alueella syksyn aikana, Kiteellä ensi viikolla.

Molempien toimintatapojen periaate on yksinkertaisesti se, että harva-alueella asuvaa iäkästä asiakasta rasittava monen tunnin matka keskussairaalan päivystykseen Joensuuhun voidaan usein välttää, kun ensihoitajat käyvät hänen kotonaan arvioimassa, tarvitaanko päivystyskäyntiä. Samalla he tarkistavat kotiolojen turvallisuuden.

”Asiakkaan turhaa matkustamista ja päivystyksen ruuhkautumista vältetään, jos asiakkaan tarpeet ja vaivat pystytään hoitamaan jo kotona. Ilta- ja yöaikaan reissu on vanhukselle raskas. Pahimmillaan hän joutuu sinnittelemään koko yön syömättä ja juomatta”, kuvailee ensihoitaja, kehittämisasiantuntija Heikki Kärki Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Hoidettu jo 20 tapausta

Kiteen alueella käytäntö toimii niin, että kotihoito ilmoittaa ensihoidon kenttäjohtajalle kohtaamastaan asiakkaasta, jos huoli tämän kotona pärjäämisestä on herännyt. Kenttäjohtaja koordinoi yksiköiden liikkumista alueella.

”Kotihoito soittaa ensihoidon kenttäjohtajalle, että täällä tarvitaan hoidontarpeen arviointi. Ensihoidon kenttäjohtaja näkee reaaliaikaisesti yksiköiden tilanteen, ja hälyttää tarkoituksenmukaisimman yksikön suorittamaan tehtävää”, Kärki kertoo.

Ensihoitajat voivat tehdä paikan päällä asiakkaalle tutkimuksia ja diagnooseja ensihoidon välineillä. Heillä on mukanaan lisävarustellussa ambulanssissa esimerkiksi EKG-laite ja CRP-vieritestereitä. Myös potilaan taustatiedot voidaan tarkistaa etukäteen uudesta potilastietojärjestelmästä, joka toimii tabletilla tai älypuhelimella.

Kiteen alueella kokeilussa on mukana noin 15 ensihoitajaa ja kaksi lisävarusteltua ambulanssia. Tähän mennessä pilottihankkeessa on hoidettu parikymmentä potilastapausta, joista vain seitsemän on tarvinnut päivystyksellistä hoitoa.

”Kokemukset ovat pelkästään myönteisiä. Suuri osuus tapauksista on saatu hoidettua kohteessa, eikä päivystykseen ole tarvinnut lähteä”, Kärki sanoo.

Ensihoitajat tyytyväisiä

Kiteen lisäksi myös Lieksassa ja Ilomantsissa kokeillaan uutta toimintatapaa. Pohjois-Karjalan keskussairaalan puhelinpäivystys Joensuussa tekee ilta- ja yöaikaan yhteistyötä ensihoidon kanssa. Jos puhelinneuvoja ei pääse puhelimessa selville asiakkaan vaivoista, hän voi konsultoida ensihoidon kenttäjohtajaa siitä, tarvitaanko asiakkaan luokse ensihoitoyksikkö kotikäynnille.

”Ambulanssiyksikkö voi käydä tekemässä hoidontarpeen arvioinnin ja samalla havainnoida asiakkaan tilan. Puhelimessa kun on vähän hankala tehdä päätöksiä.”

Molemmissa käytännöissä ensihoitohenkilökunta voi hyödyntää tulevaisuudessa uutta yhteistä potilastietojärjestelmää.

”Aikaisemmin potilastietoihin ei päästy ollenkaan käsiksi, vaan paikan päälle mentiin vajavaisin tiedoin. Nyt pääsemme nopeammin kärryille potilaan vaivoista, eikä lääkäriä tarvitse konsultoida niin aikaisessa vaiheessa.”

Uudet toimintatavat ovat osa Arvokasta vanhenemista omatoimisuutta tukemalla eli AVOT-hanketta. Hanke on osa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän eli Siun soten ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen yhteistyötä.

Kärjen mukaan alueen ensihoitajat ovat ottaneet uudistukset vastaan positiivisesti.

”He pääsevät kehittämään uutta ja saavat lisää työkaluja asiakkaan tilanteen selvittelyyn. Oman oikeus- ja potilasturvan kannalta on helpompi tehdä päätöksiä, kun on enemmän tietoa tehdä hoidontarpeen arviointi”, Kärki sanoo.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto

Lue lisää