Ensihoitaja Ville Lindroth pukee päälleen viiltosuojaliiviä Hyvinkään asemalla vuonna 2018. Arkistokuva.
Käytäntö ensihoitajien kohtaamien uhka- ja väkivaltatilanteiden selvittelyyn vaihtelee eri puolella Suomea. Monet tapaukset jäävät piiloon, koska niistä ei tehdä ilmoitusta.
”Tärkeää on, että tapahtumista tehtäisiin aina poikkeamailmoitus, jotta saataisiin tilastoa ja nähtäisiin, kuinka paljon tapauksia on”, sanoo Sanna Kauppinen, ensihoitaja sekä Ensihoitoalan Liiton hallituksen jäsen.
Liiton tuoreen kyselyn mukaan yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista oli kokenut työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Kyselyyn vastasi 377 alalla toimivaa henkilöä.
Kauppisen mukaan ensihoitoalalle tarvittaisiin kaikille yhteinen, selkeä toimintamalli uhka- ja väkivaltatilanteiden varalle. Nyt eri työyhteisöt toimivat kukin tavallaan. Kyselyssä esiin nostetuista tilanteista lähes 40 prosenttia jäi johtamatta toimenpiteisiin.
”Työntekijää ei saisi jättää yksin, vaan työnantajan pitäisi ottaa asiasta koppi. Lähes aina työnantajakaan ei tiedä, että jotakin on tapahtunut.”
Kyselyn mukaan ensihoitajat kohtaavat useimmiten aggressiivista käytöstä ja sanallista uhkailua. Joka neljäs vastanneista oli joutunut pahoinpidellyksi.
Vastauksissa nousivat esiin myös töniminen, tavaroilla heittely, ampuma-aseella tai teräaseella uhkailu ja tappouhkaukset.
Kauppinen painottaa, että ensihoitajien ei pitäisi vähätellä kohtaamaansa uhkailua ja väkivaltaa.
”Me saatamme itsekin ajatella, että se kuuluu työhön. Uhkailuihin ei kuitenkaan pitäisi turtua, vaan suhtautua niihin vakavasti ja viedä aina asia eteenpäin.”
”Haistattelu ei kuulu töihin”
Kauppinen korostaa, että ensihoitotyössä fyysinen koskemattomuus on ehdoton periaate.
”Keneenkään ei saa käydä kiinni. Jokainen voi myös miettiä, millaista puhetta työssään haluaa kuulla. Mielestäni huorittelut ja haistattelut eivät kuulu töihin.”
Suomen Ensihoitoalan Liitto ja Suomen Palomiesliitto ajavat rikoslakiin muutosta, jossa pelastustyötä tekeviä kohtaan väkivaltaisesti käyttäytynyttä henkilöä rangaistaisiin samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen syyllistynyttä nyt rangaistaan.
Kauppinen muistuttaa, että ensihoitajat kohtaavat työssään samanlaisia uhka- ja väkivaltatilanteita kuin palomies tai poliisi, mutta silti ensihoitajan pahoinpitelystä saatava rangaistus on pienempi kuin poliisin tai palomiehen.
”Palomiehen tai poliisin pahoinpitelystä syyte on virkamiehen väkivaltainen vastustaminen, josta minimirangaistus on neljä kuukautta vankeutta. Ensihoitajan pahoinpitelystä saa sakkoja”, Kauppinen sanoo.
”Tässä on selkeä ristiriita. Meillä on sama motiivi mennä auttamaan ihmisiä kuin palomiehillä ja poliisilla, joten rangaistuksien meitä kohtaan tehdyistä hyökkäyksistä pitäisi olla samalla viivalla.”
Kauppinen uskoo, että lisääntyneet uhka- ja väkivaltatilanteet kertovat yhteiskunnan muutoksesta ja ihmisten pahoinvoinnista.
”Paha olo pitää purkaa. Alkoholi ja muut päihteet näyttelevät isoa osaa tässä asiassa.”
SPAL: ensihoidon väkivaltatilanteisiin sama rangaistusasteikko kuin poliisilla
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
