Ensihoito 13.12.2017
Facebook (24)

Ensimmäinen ensihoitoprofessori: Lisää tutkimusta

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars aloittaa 1. helmikuuta ensimmäisenä ensihoitolääketieteen osa-aikaisena professorina Helsingin yliopistossa.

Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars aloittaa 1. helmikuuta ensimmäisenä ensihoitolääketieteen osa-aikaisena professorina Helsingin yliopistossa.

Ensimmäiseksi ensihoitolääketieteen professoriksi on nimitetty dosentti, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars. Hän aloittaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ensihoitolääketieteen professorina 1.2.2018. Tehtävä on toistaiseksi osa-aikainen.

Tuleva professori pitää suomalaista ensihoitoa korkeatasoisena.

”Tarkasteltaessa potilashoidon tuloksia, lääkärijohtoinen ensihoito on Suomessa maailman huippuluokkaa. Tutkimustyön suhteen ajatukseni on lisätä kansainvälistä yhteistyötä ensihoitolääketieteen tutkimuksessa, jolloin pääsemme osaksi huippuluokan kliinisiä tutkimushankkeita”.

Erityisesti hän nostaa sydänpysähdyspotilaiden hyvän toipumisennusteen hyvän ensihoidon ansiosta.

Ensihoito tullaan sote-uudistuksessa sijoittamaan maakuntien tehtäväksi. Ensihoitoasetuksessa on linjattu, että palvelutaso valmistellaan ja päätetään viidellä erityisvastuualueella.

Uudistuksessa on Skrifvarsin mielestä paljon haasteita.

”Varmistaa pitää, että muutokset eivät vaaranna ensihoidon hyvää tasoa. Hoitoon pääsyssä paljon on kiinni ajasta. Kun etäisyydet entisestään pitenevät erityisesti haja-asutusalueilla, hoidon saaminen potilaan luokse viivästyy. Maa eriarvoistuu tässä mielessä.”

Lääkärijohtoinen ensihoito ei vielä toteudu kaikkialla, mutta siitä huolimatta hänen mielestään meillä on kansainvälisestikin verrattuna hyvä järjestelmä.

Tuleva professori katsoo erityisesti tutkimustoiminnan kehittämisen olevan ensisijaista omassa työssään.

”Akateemista tutkimusta pitää lisätä ensihoidossa. Tässä meillä on paljon opittavaa esimerkiksi muista Pohjoismaista.”

Hän ottaa esimerkiksi adrenaliinin käytön sydänpysähdyksen hoidossa.

”Sitä on vuosien saatossa paljon käytetty hoidossa, mutta ei tiedetä oikeasti, onko siitä hyötyä vai haittaa. Se on uskomatonta.”

Sairaalajärjestelmämme on rakennettu sellaiseksi, että se mahdollistaa potilaan voinnin ja toipumisen seuraamisen. Se antaa professorin mielestä mahdollisuuden laadukkaan tutkimuksen tekemiseksi. Monissa muissa maissa ei tällaiseen potilaan hoidon seurantaan ole mahdollisuutta.

Markus Skrifvars on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1999 ja väitellyt tohtoriksi vuonna 2004. Hän valmistui anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäriksi vuonna 2008. Tällä hetkellä hän toimii Helsingin yliopistossa osa-aikaisena kliinisenä opettajana sekä erikoislääkärinä Meilahden sairaalan teho-osastolla.

Valitsijoiden mukaan Markus Skrifvarsilla on merkittävät ansiot nousujohteisessa ja aktiivisessa tutkimustoiminnassa sekä paras näkemys tutkimustyön kansainvälistymisestä. Skrifvarsilla on 72 vertaisarvosteltua alkuperäisjulkaisua kansainvälisissä julkaisusarjoissa, joista 37 viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi hän ohjaa aktiivisesti väitöskirjatöitä.

Teksti: Esa Aalto Kuva: HUS