Barents oli jaettu neljään onnettomuusskenaarioon.
Petroskoissa soviteltiin yhteen kansainvälistä pelastustoimintaa kansainvälisessä, nelipäiväisessä Barents Rescue 2017 -harjoituksessa syyskuun ensimmäisellä viikolla. Harjoitus toi kaupunkiin yli 200 kansainvälisen pelastustoiminnan ammattilaista Venäjältä, Ruotsista, Norjasta sekä Suomesta.
Barents oli jaettu neljään onnettomuusskenaarioon. Niiden teemat olivat laaja metsäpalo Sortavalan alueella sekä Petroskoin alueella liikenneonnettomuus, hotellisortuma sekä laivapalo. Kansainvälisen pelastustoiminnan yhteensovittamiseksi Petroskoihin oli perustettu erillinen johtokeskus. Monikansallisen keskuksen tehtävänä oli koordinoida Barents-maista pyydettyä apua sekä toimia yhteyspisteenä omiin kansallisiin viranomaisiin.
Suomesta harjoituksessa oli mukana mittava joukko eri alojen ammattilaisia. Sisäministeriön pelastusosaston, Pelastusopiston, CMC:n ja pelastuslaitosten henkilöstön lisäksi edustettuina olivat Suomen suurlähetystön, Ulkoministeriön, STMn, Tullin, HUSin sekä Vantaan sosiaali- kriisipäivystyksen henkilöstöä. Kaikille henkilöille oli soviteltu erilaisia tehtäviä, kuten onnettomuuskohteissa tapahtuvan toiminnan arviointia, johtokeskustoimintaa sekä itse pelastustoimintaan osallistumista venäläisten, ruotsalaisten ja norjalaisten kollegojen kanssa.
Venäjä vastasi yleisjohdosta
Monikansallinen toimielin ylläpiti harjoituksen yhteistä tilannekuvaa ja muodosti kansainvälisen johtokeskuksen ytimen Petroskoin Peter Inn -hotelliin. Mukana oli yli 50 asiantuntijaa Venäjän eri ministeriöistä, turvallisuusviranomaisista sekä avustaneiden Barents-maiden henkilöistä.
Venäjän Hätätilaministeriön Petroskoin päähallinnon kriisinhallintakeskuksen johtaja eversti Sergey Kabanov ja hänen esikuntansa vastasivat tilanteen yleisjohdosta. Johtokeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset toimivat yhdysupseereina johtokeskuksessa.
Johtokeskukseen välitettiin kaikilta tehtäviltä live-kuvaa kiinteiden kameroiden sekä miehittämättömien ilma-alusten kautta. Videoneuvotteluiden avulla saatiin ajankohtaiset raportit tilannepaikkojen johtamisesta vastaavilta viranomaisilta. Näin ajan tasalla olevaa tietoa sekä toiminnan edistymistä voitiin tarvittaessa seurata. Toki tämäntasoiseen johtokeskuksen tehtäviin ei kuulu toiminnallinen johtaminen, ja se hoidettiin onnettomuuskohteissa olevien johtokeskusten kautta.
Jauhesammutin moottoripyörässä
Maastopaloskenaariossa metsäpalo oli suunniteltu leviämään Venäjältä Suomen puolelle. Samalla läheiseen Värtsilän kaupunkiin suunniteltiin hätäevakuointeja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos lähetti pelastusyksiköt ja henkilöstön rajan yli avustamaan metsäpalon sammutuksessa.
Pelastustyöt sujuivat rutiinilla, vaikka yksi suomalainen palomies olikin simuloitu loukkaantumaan sammutustöissä. Tämä muistutti hyvin niistä hallinnollisista prosesseista vakuutusten, loukkaantuneiden hoidosta sekä mahdollisista hätäevakuoinneista kotimaahan, joita pelastuslaitoksen tulee selvittää ennen kuin henkilöstöä lähetetään kansainvälisiin tehtäviin Suomen rajojen ulkopuolelle.
Harjoituksessa simuloitiin myös liikenneonnettomuus, jossa osallisena oli viisi ajoneuvoa. Turistibussi ja polttoainelastissa ollut rekka törmäsivät ja aiheuttivat kolmen muun henkilöauton onnettomuuden. Yhteensä 54 henkilöä oli simuloitu potilaiksi, joista 22 loukkaantunutta ja 10 kuollutta. Pelastustoimintaan osallistui 19 eri pelastusyksikköä eri maista, jotka hoitivat pelastustoimintaa onnettomuuspaikalla.
Keskeisen riskin onnettomuudessa aiheutti polttoainetta vuotava rekka. Pelastustoiminta tuli suunnitella siten, että mahdollinen syttyminen ei olisi aiheuttanut lisävahinkoja pelastushenkilöstölle tai pelastettaville. Samalla paikalla olleiden joukkojen koordinointi vaati monitasoista yhteistyötä, jotta toiminta oli tehokasta. Erikoista kalustoakin nähtiin tässä harjoituksessa. Alkusammutuksen hoitivat venäläiset palomiehet, jotka saapuivat kohteeseen kiinteillä jauhesammuttimilla varustetuilla moottoripyörillä.
Kommentteja osallistujilta
”Johtokeskuksen toiminta oli hyvin organisoitu ja järjestetty, mutta pitkälle käsikirjoitettu. Olisin toivonut lisää ennalta arvaamattomuutta ja oikeaa toimintaa.”
Timo Rantala pelastuspäällikkö, Lapin pelastuslaitos
”Harjoitukset ovat olleet näyttäviä, mutta sisältäneet sellaisia toiminnallisia osioita, joita ei turvallisuussyitä voitaisi esimerkiksi Pelastusopistolla toteuttaa. Harjoituksen aikataulutukseen ja logistiikkaan toivoisi kehitystä.”
Mervi Parviainen rehtori, Pelastusopisto
”Tämä harjoitus on todella laaja ja näyttävä. Se on yllättänyt jopa minut. Suurimman vaikutuksen sain odottamattoman hyvästä eri maiden pelastustoimien yhteisestä koordinoinnista ja yhteistyöstä onnettomuuspaikoilla.”
Onov Vitaliy Eversti, Venäjän Hätätilaministeriö, Pietarin yliopisto
”Luulen, että opimme täällä asioita joita emme luulleet oppivamme. Harjoituksessa itse toiminnallisessa osassa tuli jopa hetkiä, jolloin ei tarvittu yhteistyön tekemiseen sanoja, vaan ammattilaiset ymmärsivät toisiaan ja tekemisiään vain katsomalla toisten tekemistä.”
Carl Robert Christiansen, ensihoitaja, Oslon yliopistollinen sairaala
”Harjoitus kruunasi raskaan pelastusjoukkueen koulutuksen. Erityisesti hotellin sortumassa saatiin kaikkia osa-alueita kattavasti harjoiteltua. Uskon, että harjoitukseen osallistunut toiminnallinen henkilöstö on tyytyväisiä harjoitukseen.”
Jani Kareinen palomestari, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
”Harjoitus oli mahtava kokemus meille kaikille. On vielä paljon uusia huomioitavia asioita joita meidän pitää tehdä yhteistyön ja koordinoinnin kehittämisen osalta.”
Bober Igor, Karjalan Tasavallan Kontupohjan piirin pelastustoimen päällikkö
Barents-konseptin kehitys?
Massiivinen kahden vuoden välein tapahtuva harjoitus on ainutlaatuinen. Se on toki vain yksi niistä mekanismeista, joilla kansainvälistä apua eri onnettomuustilanteissa Suomeen voitaisiin tarvittaessa saada ja vastavuoroisesti antaa muille maille.
Tulisi kuitenkin pohtia Barentsin harjoittelun prosessoimista, jossa edellisten harjoitusten saadut kokemukset kehittäisivät toimintamalleja. Voisiko pienempien osa-alueiden yhteistyöharjoittelu olla avain toiminnan parempaan analysointiin sekä kehittymiseen? Entä Barentsin euroarktisen alueen sopimusten päivitys?
Suomen pelastustoimi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa kansainväliseen pelastustoimintaan kykeneviä osaajia. Pelastuslaitoksilla tulee alueesta riippumatta olla kansainväliseen avunantamiseen ja vastaanottamiseen koulutettuja pelastustoiminnan ammattilaisia.
Kansainvälinen toiminta tulee nähdä yhtenä perusosana pelastustoimintaa ja siihen tulee olla osaamista. Samalla voi pohtia, miten keskistettäisiin tulevaisuudessa yhteen Suomen kansalliseen pelastustoimen johto/tilannekuskukseen vastuu kansainvälisten tehtävien pelastustoimien koordinoinnista.
Teksti ja kuvat: Teemu Veneskari
