Uuteen pelastuslakiin malli toimivaltuuksista muilta viranomaisilta, kirjoittaa Ilkka Eskelinen.
Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat lähes vastakkaisilla kannoilla palopäällystötutkinnosta, jonka pitäisi siirtyä Poliisiammattikorkeakouluun niin, että uudet opiskelijat aloittaisivat siellä elokuussa 2017.
Pelastusopisto on huolissaan teknisen koulutuksen loppumisesta ja näkee liiton Polamkin kanssa lähinnä teknisenä. Poliisiammattikorkeakoulu puolestaan ei hyväksy sille tarjottua pelkkää muodollista roolia.
Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen kertoo, että opisto on varpaillaan kahdesta asiasta: substanssiosaamisen kaventumisesta ja insinööriaineiden häviämisestä.
Poliisiammattikorkeakoulun mukaan nykyistä tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelmaa ei voida sellaisenaan ottaa käyttöön Polamkissa, koska se ei ole teknisen alan koulu.
Mervi Parviainen kritisoi teknisen opetuksen loppumista.
”Ei voi olla niin, että koulutuksen sisältöjä lähdetään määrittelemään sen perusteella, kuka koulutusta antaa. Tässä on tehty vuosikaudet töitä, että koulutus lähtisi toimialan tarpeista.”
Parviaisen mukaan teknisessä koulutuksessa on sellaisia rakenteelliseen paloturvallisuuteen liittyviä aineita, jotka ovat antaneet opiskelijoille eväitä esimerkiksi palotarkastajina ja palomestareina toimimiseen.
”Jos kaikki tällaiset aineet jäävät pois, aika ohuella mennään.”
Pelastusopistolle oma rooli
Niin ikään opintojen yhtenäisyys kärsii, jos pelastajille ja alipäällystölle opetetaan eri asioita kuin päällystölle.
Parviaisen mukaan tärkeintä olisi saada tulevaan lakiin selvä kirjaus Pelastusopiston roolista.
Kun tutkinnonanto-oikeus on Poliisiammattikorkeakoululla, koulu pääsee määrittelemään myös tutkinnon sisällön, ellei Pelastusopiston roolia määritellä.
Parviainen katsoo, että alun perin Polamkin ja Pelastusopiston liiton sovittiin olevan tekninen, kuten Savoniankin kanssa. Hän ihmettelee, missä vaiheessa näkemykset erkanivat. Hän korostaa, että viranomaisyhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa varmasti, joten koulujen yhteistyönkin pitäisi sujua paremmin.
”Ulostulot ovat olleet sen verran rajuja, etteivät ne lupaa hyvää tulevalle. Tämä asetelma on outo. Jos halutaan kehittää tutkintoa, täytyy lähteä sen lähtökohdista, joka tietää toimintakentän ja työelämäyhteydet.”
Parviaisen mielestä siirtymisvalmisteluita painaa liika kiire. Hän penää asialle julkista keskustelua ja aikalisää.
Koulutuksen pitää sopia turvallisuusalaan
Poliisiammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Petri Alkiora korostaa, että palopäällystökoulutuksessa työelämän tarpeet ovat lähtökohta.
”Tutkinto voi olla juuri sellainen, kuin pelastusala tarvitsee, kunhan se sopii sisäisen turvallisuuden koulutusalan tutkinnoksi. Polamkilla ei ole muiden koulutusalojen tutkintojen järjestämisoikeutta.”
Alkiora huomauttaa, ettei tutkinnosta ole tarkoitus tehdä myöskään poliisitutkintoa.
”Koulutusalamme on määritelty sisäisen turvallisuuden koulutusalaksi. Kaikki mikä sen sateenvarjon alle mahtuu, on sisällytettävissä koulutusohjelmaan.”
Alkiora muistuttaa, että tutkintoon saadaan sovitettua teknisiäkin aineita, jos tekniikka sopii kokonaisuuteen ja vastaa työelämän osaamisvaatimuksiin.
”Kyllä sitä pystytään ottamaan tutkintoon, joko oman opetuksen kautta tai hankkimaan yhteistyössä. Tekniikka ei ole mahdottomuus, mutta tutkinto ei voi painottua tekniikkaan.”
Muutakin kuin muodollinen asema
Alkiora muistuttaa myös tutkinnon kustannuksista.
”Olemme heittäneet kohopallon, että kannattaisi miettiä tutkinnon laajuus, koska eurot ovat tiukoilla ja muutoksesta aiheutuu kustannuksia. Tähän sisältyy myös kysymys siitä, miten tutkinnossa otetaan huomioon pelastustoimen rakenneuudistus ja sen vaikutukset päällystötutkinnon suorittaneiden osaamiseen.”
Alkiora näkee, että pelkkä tekninen liitto koulujen kesken on Pelastusopiston tulkinta asiasta. Hän muistuttaa, että myös opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa lausunnossaan sitä, ettei tutkinnon myöntävä korkeakoulu voi olla vain muodollisessa asemassa opintosuunnitelmista, sisällöstä ja opiskelijavalinnoista päätettäessä.
”Savonian kuvainnollinen tutkintovastuurooli ei ole sitä, mitä opetus- ja kulttuuriministeriö on nykyiseltä mallilta odottanut, ja he toivat sen myös lausunnossaan esille.”
Alkiora korostaa lakinormiston tärkeyttä.
”Muutos täytyy saada aikaiseksi lainsäädännön kautta. Polamk ei kykene toimimaan nykyisillä säännöksillä tässä asiassa yhtään aktiivisesti.”
Alkiora painottaa, että muutoksenkin jälkeen pelastusalan osaaminen on Kuopiossa.
”Kyse on vain siitä, mikä rooli tutkintovastuullisille ammattikorkeakouluille pitää mallintaa.”
Hänen mukaansa molempien koulujen rooli on vielä kysymysmerkki.
”Ihan tarkkaan sitä ei ole pystytty ruotimaan. Pelastusopiston lähtökohta on ollut se, että nykyinen opetussuunnitelma siirtyisi sellaisenaan meille. Jonkinlainen läpikäynti on siis Polamkin mielestä välttämätöntä. Pitäisi katsoa, että sisältö sopii sisäisen turvallisuusalan koulutuksen otsakkeen alle.”
Kaikki lausunnot aiheesta täältä.
Pelastusosaston lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö kommentoi Polamkin lausuntoa.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Jyrki Nikkilä/Pelastustiedon arkisto
