Harjoitus ja koulutus 5.3.2018
Facebook (56)

Pelastajatutkintoon lisää kestoa, terveystoimen tutkinto ja täydennyskoulutusvelvoite

Oppilaita Pelastusopiston harjoitusalueella talvella 2015.

Oppilaita Pelastusopiston harjoitusalueella talvella 2015.

Pelastusalan koulutuksen kehittämislinjauksia selvittänyt työryhmä ehdottaa, että pelastusalan tutkinnoissa olisi jatkossa niin kutsuttu ydinosa, joka varmistaa perusosaamisen.

Ydinosan lisäksi opiskelija kokoaisi tutkintokokonaisuutensa erilaisista osaamismoduuleista, jolloin hän pystyisi hankkimaan erityisosaamista tietyltä alueelta jo tutkintoa suorittaessaan. Perustason koulutusajan lisäämistä pohditaan jopa kolmivuotiseksi.

Jotta pelastusalan osaaminen varmistetaan, työryhmä ehdottaa pelastusalan ammattilaisille lakisääteistä täydennyskoulutusvelvoitetta. Täydennyskoulutuksessa käytettäisiin joustavasti työn ohessa suoritettavia moduuleita.

Työryhmä esittää myös, että sosiaali- ja terveystoimen perustutkinto liitetään pelastusalan miehistötason tutkintoon. Pelastajatutkinnon suorittanut henkilö voi tällä hetkellä toimia perustasoisessa ensihoidossa, mutta ei ole laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Vuonna 2011 voimaan tulleen ensihoitopalveluasetuksen jälkeen pelastajatutkinnon suorittanut on voinut toimia perustason ensihoidon yksikössä vain siten, että pelastajan työparina on terveydenhuollon ammattitutkinnon suorittanut henkilö.

Sisältö tärkein

Pelastusopisto rehtori Mervi Parviainen muistuttaa, että työryhmä teki esityksen, joka lähtee lausunnolle.

”Mutta oikeilla jäljillä siinä ollaan. Nyt on otollinen hetki uudistaa koulutusta. Korkeatasoisesta koulutuksestamme huolimatta vaaditaan myös uudistamista, jolla turvataan tulevaisuuden osaamistarpeet.”

Erityisesti Parviainen haluaisi huolehtia koulutuksen sisällöstä ja laadusta. Koulutuksen pituudellakin on toki merkitystä, mutta tärkeintä on se mitä koulutetaan.

”Uudistamisen yhteydessä on toki myös muistettava kunnolliset ja riittävät resurssin koulutuksen antamiseksi.”

”Olen aika ajoin hämmästellyt sitä, että ammattikoulutuksen 1,5 vuoden kestoa pidetään kilpailukykyisenä, mutta samalla siihen halutaan silti jotakin lisää. Koulutukseen ei voida lisätä uutta, ellei jotakin oteta pois. Joten siinä mielessä koulutuksen pituudella on merkitystä”, Mervi Parviainen sanoo.

Koulutusta pohtii työryhmä, jossa oli sisäministeriön, Pelastusopiston, Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskoulun sekä pelastuslaitosten edustus. Työryhmän puheenjohtaja toimi lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö sisäministeriöstä.

Teksti ja kuva: Esa Aalto