Kalusto 30.4.2018

Kärkiyksikkö lähtee etujoukkona tehtävälle

Palomiehet Juha Ojala ja Rauno Mikkola ovat viihtyneet kärkiyksikössä.

Palomiehet Juha Ojala ja Rauno Mikkola ovat viihtyneet kärkiyksikössä.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kuroo toimintavalmiusaikoja kiinni kärkiyksiköllä. Kysymyksessä on pakettiauton kokoinen ajoneuvo, joka on varustettu ensitoimenpiteisiin tarvittavalla palo- ja pelastuskalustolla.

Yksikköä voidaan käyttää pelastustoiminnan aloittamiseen tai tukiyksikkönä muiden yksiköiden apuna.

Kysymyksessä on pakettiauton kokoinen ajoneuvo, joka on varustettu ensitoimenpiteisiin tarvittavalla palo- ja pelastuskalustolla.

Itä-Vantaalla toimintavalmiusaikojen kannalta ongelmallisia alueita ovat olleet muun muassa Hakunila, Länsimäki ja Vaarala. Uusi kärkiyksikkö sijaitsee Kolohongan teollisuusalueella, muutaman kilometrin päässä Havukosken asemalta, ja tavoittaa itäiset alueet nopeammin kuin perinteiset yksiköt.

”Oikeassa paikassa, oikein käytettynä se on erittäin hyödyllinen. Käyttö lähtee ajattelumallista, että tarvitaanko aina neljä miestä aloittamaan toiminta”, palopäällikkö Juha Rajala luonnehtii.

Kärkiyksikössä päivystää vuorokauden ympäri kaksi palomiestä, joiden varsinainen asemapaikka on Havukoski. Kärkiyksikön kotiasema Mittatie kuuluu hallinnollisesti Havukosken alaisuuteen, ja esimerkiksi vuoronvaihdot tehdään aina Havukoskella.

Juha Ojala haki kärkiyksikköön ammatillisen kehittymisen takia.

Rajala kertoo, että kärkiyksikkö on hyödyllinen myös työhyvinvoinnin kannalta. Se tuo vaihtelua Havukosken palomiehille, jotka työskentelevät kärkiyksikössä muutaman kuukauden välein.

”Kärkiyksikkö on osa pelastustoimintaa, mutta myös osa työhyvinvointia. Kaverit ovat hakeutuneet vapaaehtoisesti yksikköön, ja ovat näin mukana kehittämässä alaa.”

Toimintaympäristö sanelee saavutettavuuden

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on toinenkin kärkiyksikkö Klaukkalassa. Rajala painottaa, että siellä toimintaympäristö on jo aivan erilainen.

”Klaukkalan yksikkö on pomminvarmasti monessa paikassa ensimmäisenä ja joutuu touhuamaan itsekseen pitkiäkin aikoja. Täällä asemat ovat niin lähekkäin, että apu tulee nopeasti.”

Rajala arvioi, että tavoitettavuuteen voidaan vaikuttaa vähän asemasijoittelulla, mutta se ei ratkaise kaikkea.

”On helppo laskea, että pitäisi olla siellä tai täällä kuudessa minuutissa, mutta lopulta sen sanelee toimintaympäristö. Alue on ruuhkaista, ja muuttuvia tekijöitä on paljon. Tulee uusia asuinalueita, jotka ovat sellaisia sokkeloita, että vaikka olet 50 metrin päässä kohteesta, et välttämättä tiedä, millä puolella taloa se on.”

Palomies Juha Ojala työskentelee kärkiyksikössä. Ojala on tehnyt vuoroja myös Klaukkalan vastaavassa yksikössä. Hän on viihtynyt hyvin ja pitää siitä, että ympäristö vaihtelee.

”Hain tänne ihan ammatillisen kehittymisen takia. Tämä on kuitenkin uutta, pääsee olemaan mukana kehittämisessä ja tuomaan oppia Klaukkalasta. Ympäristö on myös mielenkiintoinen.”

Johtamisen apuna

Juha Rajala muistelee, että kärkiyksikköä ruvettiin suunnittelemaan jo kahdeksan vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun Klaukkalaan saatiin oma yksikkö. Mitä tulee kärkiyksiköihin, Rajala tietää mistä puhuu, sillä hän on tehnyt palopäällystötutkintonsa opinnäytetyön kärkiyksikön käytöstä.

Hänen mukaansa kärkiyksiköllä pystytään pienentämään saavutettavuusaikaa, jos puhutaan pelkästään siitä, kuinka nopeasti hälytyksestä pelastushenkilöstö on paikalla. Hän painottaa, että yksikkö pystyy aloittelemaan toimintaakin kahden palomiehen voimin.

Juha Ojala ja Rauno Mikkola esittelevät kärkiyksikön repertuaaria.

”Kahdella miehellä ei varsinaisesti savusukelleta, mutta voidaan tehdä tiedustelu ja olla johtamisen apuna, antaa alkutiedot. Ensimmäisten minuuttien aikana siinä ratkaistaan, mitä ruvetaan tekemään.”

”Henkilöt pystyvät auttamaan hyvinkin paljon hahmottamisessa, mitä kohteessa yleensä tapahtuu, mitkä ovat painopisteet ja niin edelleen.”

Myös palomiesten asenne ratkaisee. Operatiivisen työn sisältö on hyvinkin pitkälle yksikössä työskentelevien määriteltävissä. Siten heillä on avaimet myös toiminnan kehittämiseen. Miehistön kanssa käydään jatkuvasti vuoropuhelua.

”Mitä he haluavat ja uskaltavat tehdä? Kun keikkojen kautta tulee kokemusta, homma rupeaa muotoutumaan. Sisältö on hyvin pitkälti heidän toteutettavissaan.”

Kaikkiin onnettomuustyyppeihin

Rajala arvioi, että kärkiyksikölle tulee pari hälytystä päivässä. Enimmäkseen hälytykset ovat liikenneonnettomuuksia ja rakennuspaloja.

Kärkiyksikössä on muun muassa tehokas alkusammutuslaitteisto ja erilaisia täydentäviä sammutuslaitteita, lämpökamera, paineilmalaitteet, perustyökalut, akkuporakone, kahdet pintapelastusvarusteet, välineistöä liikenteenohjaukseen, heittosammutin ja defibrillaattori. Ensivasterepusta löytyvät yleisimmät lääkkeet.

Esimiehellä on normaaliin tapaan käytössään PEKE, radiot ja Merlot. Ensivasterepusta löytyvät yleisimmät lääkkeet. Lisäksi yksikössä on sammutusjärjestelmä UHPS (Ultra High Pressure System). Järjestelmä toimii sumulla ja suorasuihkulla seitsemään-kahdeksaan metriin asti. Sitä voidaan käyttää erityisesti ajoneuvopaloihin ja pieniin huoneistopalon alkuihin.

Kalustossa on otettu huomioon tieliikenne- ja raideliikennepelastamisen erityispiirteet. Yksikkö voidaan hälyttää kaikkiin onnettomuustyyppeihin ja maanalaisiin onnettomuuksiin sekä tarvittaessa myös tukemaan toista pelastus- tai sairaankuljetusyksikköä. Lisäksi yksikkö hoitaa tarvittaessa ensivastetehtäviä.

KÄRKIYKSIKKÖ

Mercedes-Benz Sprinter CDI 519 4×4

  • 2987 cm3 diesel moottori
  • Teho 140 kW (190 hv)
  • Automaattivaihteisto
  • Paino 3900 kg, (kokonaispaino 5000 kg)
  • Pituus 6100
  • Korkeus 2620
  • Miehistöpaikat 4 (1+1+2)

Korityö

  • Rosenbauer, Itävalta
  • Kattokorotus, jossa integroidut hälytysvalot
  • Vesisäiliö 300 litraa
  • UHPS sammutuslaitteisto (polttomoottorikäyttöinen)
  • Tehokkaat alkusammuttimet
  • Akkukäyttöinen savutuuletin
  • Akkukäyttöinen hydraulinen monitoimityökalu

 

Teksti: Kaisu Puranen

Kuvat: Teemu Heikkilä

Lue lisää