Lamorin Minimax 50 -harjakeräimiä on Siperian öljykentillä käytössä tuhansia.
Lamor Corporation ja venäläinen öljyjätti Rosneft allekirjoittivat yhteistyösopimuksen neljännessä kansainvälisessä arktisessa foorumissa Arkangelissa, Venäjällä.
Yhteistyösopimuksella arvioidaan arktisen alueen öljyntorjuntalaitteiden ja -koneiden tuotannon lokalisointia koskevia mahdollisuuksia Venäjällä. Tuotannon lokalisoinnin ennustetaan olevan ainakin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, ja laitteet valmistetaan Rosneftin laivanrakennustelakalla. Osapuolten tavoitteena on vakiinnuttaa yhteistuotanto erikoistuneiden alusten, meri- ja maa-alueiden öljyntorjuntalaitteiden, öljypuomien sekä muiden laitteiden ja komponenttien valmistamiseksi.
“Olemme erittäin tyytyväisiä aloittaessamme yhteistyön Rosneftin kanssa. Pitkäaikaisena kumppanina olemme toimittaneet Rosneftille öljyntorjuntalaitteita viimeiset 20 vuotta”, totesi Lamor Corporationin toimitusjohtaja Fred Larsen.
“Meillä on Venäjällä huoltokeskuksia öljyntorjuntalaitteiden ylläpitoa ja huoltoa varten: Sahalinilla sijaitseva Ecoshelf ja Pietarissa sijaitseva Ecoshelf-Baltika, jotka ovat olleet toiminnassa 18 vuotta. Yhteistuotantomme Rosneftin kanssa nostaa läsnäolomme Venäjän markkinoilla uudelle tasolle”, sanoo Larsen.
Rosneft on suurin lisenssinhaltija Venäjän federaation mannerjalustalla. Yhtiöllä on 55 lisenssiä, joista 28 arktisella mannerjalustalla. Niiden kattama kokonaispinta-ala on yli 1 miljoonaa neliökilometriä. Herkkien meriekosysteemien suotuisan ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on yhtiön toiminnan perusperiaate. Useat säätä, jääolosuhteita, jään virtausta, eläimistön ominaisuuksia ja niihin liittyviä aloja koskevat yksityiskohtaiset ympäristötutkimukset edeltävät geologista tutkimusta. Ympäristön turvallisuuden suhteen Rosneftilla on järjestelmällinen lähestymistapa, jolla pyritään pääasiassa ehkäisemään hätätilanteita.
Sopimuksen mukaisesti Lamor ja Rosneft ryhtyvät valmistamaan laitteita Rosneftin hankkeisiin sekä ulkopuolisille asiakkaille.
Lähde: STT
Kuva: Kimmo Kaisto
Lamorin toimintaa esiteltiin Pelastustiedossa 6/2016. Lataa juttu PDF:nä.
