Henri Mattsson, Reijo Ronkanen ja hiekoituslava.
Helsingin pelastuslaitoksella on ollut käytössään jo 15 vuotta öljyvahinkojen siivoamiseen yksinkertainen, helppokäyttöinen ja halpa ratkaisu: hiekoituslava.
Idean isä on ylipalomies Reijo Ronkanen.
Kaikki alkoi kesällä 2000, kun silloinen kaupungin Rakennusvirasto hankki koukkulavahiekoittimen.
”Meillähän oli jo silloin koukkulavalaitteita. Ehdotin palomestarille, että saisimme lavan tänne kesäksi lainaan”, Ronkanen muistelee.
Ensimmäisenä kesänä laitetta kokeiltiin vaihtelevalla menestyksellä. Siinä käytettiin esimerkiksi liian karkeaa hiekkaa, joka ei imenyt kunnolla öljyvuotoja. Seuraavina kesinä erehdyksistä oltiin opittu, ja hiekoituslavaan varattiin tarpeeksi hienojakoista hiekkaa.
Vuonna 2002 pelastuslaitos sai Rakennusvirastolta omaksi vanhan hiekoituslavan, joka maalattiin palokunnan punaiseksi. Pikkuhiljaa lava vakiintui osaksi kalustoa. Nyt laitoksen käytössä on jo kolmas lava.
Ronkasen mukaan hiekoituslava säästää sekä rahaa että aikaa. Tavallisesti ajoneuvojen öljy- ja naftavuodot siivotaan imeytysaineella, joka on kallista: 20 kilon säkki maksaa 21 euroa. Imeytysaine ravistellaan vuodon päälle käsikäyttöisesti, joten työkin on raskasta ja hidasta.
Tonni hiekkaa puolestaan maksaa 16 euroa, ja öljy siivotaan auton avulla.
”Yksi mies voi ottaa hiekoituslavan koukkulava-auton lavalle, pitää vain olla liittimet, että saadaan hydrauliikka toimimaan”, Ronkanen kertoo.
”Hintaero on radikaali, mutta myös työn suoritus. Koukkulavalla ajetaan kohteeseen ja valutetaan hiekka suoraan tai sirottimella vuodon päälle. Se on kevyttä ja nopeaa työtä verrattuna imeytysaineeseen.”
Ronkasen mukaan pitkäkin ajoväylä pystytään hiekoittamaan lavan avulla nopeasti. Lavassa on sirotin, jonka avulla hiekkavanan saa tarvittaessa viiden metrin leveydelle.
Kun hiekka on siroteltu ja imenyt öljyvuodon, kaupungin virasto Stara käy puhdistamassa hiekan harjakoneella ja toimittaa sen ongelmajätteiden käsittelyyn.
”Pitäisi löytyä joka laitokselta”
Paikalliset valumat laitos hoitaa edelleen imeytysaineella, mutta vähänkin suuremmat, esimerkiksi työkoneista valuneet öljyvanat puhdistetaan hiekkalavalla.
”Tämä on niin edullinen ja kätevä systeemi, että sellainen pitäisi olla joka aluelaitoksella. Se on passiivinen laite, joka voi löytyä joka laitokselta, eikä vaadi mitään ylimääräistä”, Ronkanen kehuu.
Hiekka toki vaatii kuivan varastotilan, mutta Ronkanen uskoo sellaisen löytyvän joka asemalta. Kysymyksessä ei edes ole kallis investointi, ja lisäksi yksinkertaisen laitteen peruskorjaaminen on helppoa.
Miksi näin mainio keksintö ei ole niittänyt suurempaa suosiota?
”Se on hyvä kysymys, mutta tästäkin laitos on tiedottanut hirveän huonosti. Nyt kun ollaan saman hätäkeskuksen alla, kyllä sitä voisi käyttää laajemminkin.”
Mellunmäen asemalla jokainen palomies osaa tarvittaessa käyttää koukkulava-autoa ja hiekoituslavaa.
”Tämä on varmaan käytetyin näistä konteista. Ihan näppärä peli. Asemalla kaikille koulutetaan tämänkin käyttö. Se on yksinkertainen vehje, peruspalomiehen hommia”, palomies Henri Mattsson kertoo.
Aloitepalkkionkin keksinnöstään kuitannut Ronkanen vannoo hiekoituslavan nimiin ja toivoo, että käytäntö leviäisi muuallekin.
”Tämä on meidän oma erikoisuutemme, sivistynyt tapa toimia.”
Teksti ja kuvat: Kaisu Puranen
