Operatiivinen toiminta 3.1.2018
Facebook (67)

Hirmumyrsky Irma otti vastaan palomestari Kalle Hakamäen Yhdysvalloissa

”Paikalliset palomiehet sanoivat, että voin halutessani palata Suomeen. Se ei ollut minulle vaihtoehto. Oli mahtavaa päästä läheltä seuraamaan pelastuslaitoksen työskentelyä hurrikaanissa”, Kalle Hakamäki sanoo.

”Paikalliset palomiehet sanoivat, että voin halutessani palata Suomeen. Se ei ollut minulle vaihtoehto. Oli mahtavaa päästä läheltä seuraamaan pelastuslaitoksen työskentelyä hurrikaanissa”, Kalle Hakamäki sanoo.

Palomestari Kalle Hakamäki joutui myrskynsilmään Yhdysvaltoihin suuntautuneella tutustumismatkallaan. Hirmumyrsky Irma lähestyi Yhdysvaltoja, kun Hakamäki saapui Floridassa sijaitsevaan Fort Lauderdalen pelastuslaitokseen viime syyskuun alussa.

Jyväskylän keskuspaloasemalla työskentelevä Hakamäki kertoo, että hän ehti olla perillä vasta tunnin, kun oli jo ensimmäinen palaveri hurrikaanista. Ennusteiden mukaan historian kovimman hurrikaanin piti iskeä juuri Fort Lauderdaleen.

”Paikalliset palomiehet sanoivat, että voin halutessani palata Suomeen. Se ei ollut minulle vaihtoehto. Oli mahtavaa päästä läheltä seuraamaan pelastuslaitoksen työskentelyä hurrikaanissa”, Hakamäki sanoo.

Esitietojen perusteella Irman tehon arvioitiin olevan korkeinta eli viidettä luokkaa.

”Pian saapumiseni jälkeen tuli evakuointikäsky ja muutin keskuspaloasemalle. Onneksi perheeni saapui minua myöhemmin Floridaan. En tiedä miten olisin toiminut, jos he olisivat tulleet yhtä aikaa paikalle.”

Hälytystehtävät jäihin

Irma-hurrikaani laantui ykkösluokan myrskyksi ennen kuin se saavutti Fort Lauderdalen. Viidennen luokan hurrikaanin teho olisi ollut äärimmäisen tuhoisa.

”Kun pysyvät tuulet ylittivät 17,4 metriä sekunnissa, niin palopäällikkö päätti, että ambulanssipalvelua ei anneta. Se oli yllättävää, mutta ymmärrettävää. Heillä on ollut paljon vaaratilanteita tuulen voimakkuuden takia”, Hakamäki kertoo.

Sammutus- ja tikasautot eivät liikkuneet ilman johtokeskuksen harkintaa, kun tuulen voimakkuus oli yli 22,4 metriä sekunnissa.

”Yhden kerran palomiehet menivät keikalle poliisin SWAT-ryhmän panssaroidulla autolla.”

Hurrikaanit toistuvat Fort Lauderdalessa joka vuosi. Palopäällikkö lähettää kesäkuussa henkilöstölle muistutusviestin, että hurrikaanikausi alkaa ja jokaisen tulee huolehtia omatoimitoimisesta varautumisesta.

”Jokaisella on varautumisohjeet. Paloasemat on suunniteltu niin, että ne kestävät myrskyjen vaikutukset ja henkilöstö voi suojautua niihin”, Hakamäki selvittää.

Ihmisten auttamista

Atlantin rannikolla sijaitsevassa Fort Lauderdalessa on noin 240 000 asukasta. Kaupungissa on 11 vakituista paloasemaa.

Hakamäki tutustui ensimmäiset viisi viikkoa pelastuslaitoksen johtamiseen ja sen jälkeen hän oli keskuspaloasemalla työvuoron matkassa.

”Vastaanotto oli ystävällinen. Palopäällikkö sanoi heti kättelyssä, että olet seuraavat kolme kuukautta yksi meistä”, Hakamäki sanoo.

Paloaseman työvuoron vahvuus oli Hakamäen vierailun aikana 21 henkilöä. Palomiehet työskentelevät 24 tunnin vuoroissa, jonka jälkeen on kaksi vuorokautta vapaata. Viikkotuntimäärä on 48 ja joka seitsemäs vuoro on tasoitusvapaa.

”Ihmisten kanssa oltiin tekemisissä samalla tavalla kuin Suomessa. Palvelun tarve on sama kuin meillä ja tulipalot ovat yhtä kuumia. En havainnut mullistavia eroja”, Hakamäki vertailee.

Paikallinen keskuspaloasema on vilkkaimpia paloasemia Yhdysvalloissa. Tilastoissa hälytyslähtöjä oli  Fort Lauderdalessa vuonna 2016 yhteensä 52 814. Vertailun vuoksi Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli tehtäviä samaan aikaan yhteensä 33 837.

”Palomiehet ovat jalat maassa olevia ja ystävällisiä tyyppejä. Niin sanottua henkseleiden paukuttamista ei näkynyt. Paikalliset asukkaat arvostavat palomiehiä.”

Johtamisessa perustoimintamallit

Hakamäen mukaan Fort Lauderdalen pelastustoiminnan johtaminen perustuu perustoimintamalleihin.

”Perustoimintamalleissa keskeisintä on onnettomuustyypin tunnistaminen, jonka jälkeen tehtävät määräytyvät yksiköiden saapumisjärjestyksen mukaan. Mallien ansiosta toiminta käynnistyy nopeasti ja pelastustoiminnanjohtaja pystyy keskittymään poikkeaviin asioihin”, Hakamäki kertoo.

Fort Lauderdalen pelastuslaitos on saavuttanut korkeimman kansallisen ISO 1-laatuluokituksen.

”Vakuutusyhtiöt arvioivat pelastuslaitosta, hätäkeskusta, palopostiverkostoa ja tulipalojen ehkäisyä kokonaisuutena. Hyvä tulos parantaa laatuluokitusta ja alentaa joitakin alueen vakuutusmaksuja. Kaupungin ja yritysten on järkevää panostaa pelastuslaitokseen”, Hakamäki selvittää.

Pelastuslaitoksen vuosibudjetti on 75 miljoonaa dollaria.

”Suomessa puhutaan korkeista työvoimakustannuksista. Henkilöstökulujen osuus on meillä 65-70 prosenttia budjetista. Fort Lauderdalessa vastaava osuus on noin 85 prosenttia, vaikka heillä on enemmän rahaa käytössä”, Hakamäki mainitsee.

Tuliaisia Suomeen

Henkilöstövaihdon innoittamana Hakamäki kaipaa Suomeen pelastusalan sisäistä vaihtoa.

”Esimerkiksi Jyväskylän palomies voisi tutustua Hämeenlinnan palomiesten toimintaan pari viikkoa. Mitään ei tarvitsisi välttämättä muuttaa, mutta se ehkä toisi asioihin toisenlaista näkökulmaa”, Hakamäki pohdiskelee.

Amerikan reissu vahvisti Hakamäen ajatuksia ihmisten kohtaamisen tärkeydestä.

”Vastaanottoni oli vieraanvaraista. Jokainen oli valmis auttamaan ja jakamaan kaiken tiedon mitä heillä oli. Sitä kokemusta meinaan myös itse viljellä. Avoin luotettavan tiedon jakaminen pelastusalan sisällä on voimaa.”

Hakamäki palasi perheensä kanssa Suomeen marraskuun lopussa.

”Osaaminen ei ole välttämättä mitä itse osaat, vaan verkostojen summa. Minulla on nyt linkit Yhdysvaltoihin. Voin soittaa ja kysyä, että autatteko jossakin asiassa tai toisin päin. Rohkeasti vaan kohti tuntematonta ja luomaan suhdeverkostoja”, Hakamäki kannustaa.

Hakamäen aikaisempi haastattelu täällä.

Teksti ja kuva: Mika Rinne