Ranuan VPK:n sammutusvaunu vuodelta 2009.
Etelä-Suomessa on lähes vuosittain sellainen sää, että syttynyt metsäpalo voisi levitä suurpaloksi.
Ilmatieteen laitoksen hanke Suurpalojen mahdollisuus Suomessa valmistui toukokuussa, ja siinä selvisi lisäksi, että Keski-Suomessa suurpalolle otollisia tilanteita on noin joka kolmas vuosi ja Pohjois-Suomessa suunnilleen kerran kymmenessä vuodessa.
Siksi pelastuslaitostenkin pitäisi varautua paremmin maastopaloihin.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella palomestarina työskentelevä Mika Viertola oli mukana hankkeen ohjausryhmässä. Hän on myös tehnyt pelastuslaitoksille kyselyn maastopalokalustosta. Tammikuussa 2015 tehdyssä kyselyssä kävi ilmi, että maastopaloihin varautuvat pelastuslaitokset ovat vähissä. Lähes kaikilla vastanneista 18 laitoksesta löytyi mönkijöitä, mutta muuta kalustoa vähänlaisesti.
”Kyselyn perusteella sammutustoiminta perustuu hyvin pitkälti sammutusautojen käyttöön. Tämä aiheuttaa haastetta sammutustoimintaan, kun palo on kaukana tiestä”, Viertola sanoo.
Viertolan mukaan paloasemilla jo olemassa olevasta kalustosta saataisiin pienellä muokkaamisella metsäpaloihin sopivaa.
Hyvä esimerkki on metsäpaloperäkärryn kasaaminen moottorikelkan kuljetuskärryyn. Ratkaisu olisi edullinen ja tehostaisi peräkärryn hyötykäyttöä ympäri vuoden.
”Kärryyn mukaan pari ruiskua, työjohtoa 400-600 metriä ja pääjohtoa 200-300 metriä. Lisäksi työkaluja, kuokkia, lapioita, vesureita ynnä muuta, ja varapolttoaineet sekä muutama kastelukannu”, Viertola luettelee.
Kärryllä pystyttäisiin korvaamaan sammutusauto, jolla vilkkaana kesäkautena olisi varmasti parempaakin käyttöä.
”Sammutusautoa ei ole järkevää seisottaa metsäautotiellä, koska monessa tilanteessa sammutukseen ei tarvita sammutusautoa ja sen vettä. Läheltä voitaisiin etsiä luonnonlähde ja sammuttaa sen vedellä, eikä siis viedä pitkäletkulinjaa tieltä saakka.”
Suomessa palo ei pääse leviämään kuten Kanadassa
Viertola huomauttaa, että joku voi toki miettiä, kannattaako muutaman kuukauden varalta hankkia erityiskalustoa. Se olisi kuitenkin edullista ja järkevää.
Esimerkiksi huoneistopalon sammuttamiseen tarkoitetut kalliit monitoimisuihkuputket saattavat mennä tukkoon humuksesta ja hiekasta, jos niihin otetaan luonnonvettä. Viertola vinkkaa, että hälytyskäytöstä poistettu kalusto, kuten letkut, voivat olla edelleen täysin käyttökelpoisia maastopalon sammuttamiseen.
Viertola peräänkuuluttaa maastopalokalustosta vastaavien henkilöiden verkostoitumista.
”Silloin voisi vaihtaa kokemuksia ja käytännön ajatuksia, ja pyrkiä sitä kautta vaikuttamaan kalustohankintoihin. Suomessa tilannetta saataisiin aika helposti parannettua.”
Kesällä 2014 Ruotsin Västmanlandissa paloi metsää 14 000 hehtaaria. Viertolan mukaan suurpalot ovat mahdollista varsinkin kansallispuistoissa ja suojelualueilla, eli siellä, missä on eri-ikäistä, kerrostunutta metsää. Tällöin maapalo voi nousta latvapaloksi.
Kanadassa koko viime viikon riehunut jättimäinen metsäpalo olisi kuitenkin Suomessa äärimmäisen harvinainen. Hämeen ammattikorkeakoulun metsänhoidon opettaja, niin ikään Ilmatieteen laitoksen hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut Henrik Lindberg sanoo, että Suomen metsien rakenne eroaa täysin kanadalaisesta metsästä.
”Suomessa metsää on hoidettu niin, ettei palo pääse leviämään, ja lisäksi metsäautotiet katkaisevat tehokkaasti leviämisen.”
Teksti: Kaisu Puranen
Kuvat: Pelastustiedon arkisto ja Ranuan VPK
