Operatiivinen toiminta 22.2.2018

Lisäkoulutusta kaikille päätoimisille – ”Tarkoitus ei ole vähentää palomiesten määrää”

Muuramessa toimii jo monitoimiyksikkö, jolla oli vuonna 2017 noin 1250 ensihoitotehtävää sekä noin 100 palo- ja pelastustehtävää.

Muuramessa toimii jo monitoimiyksikkö, jolla oli vuonna 2017 noin 1250 ensihoitotehtävää sekä noin 100 palo- ja pelastustehtävää.

Tulevaisuudessa pelastuslaitosten koko henkilöstöltä voitaisiin vaatia pelastusalan koulutusta, esittää osa pelastuslaitoksista.

Muun muassa Etelä-Savon pelastuslaitos esittää lausunnossaan pelastuslain pykälän 57 täsmennystä. Sisäministeriö pyysi pelastuslaitoksilta lausuntoja viime vuoden lopulla koskien pelastuslain muuttamista.

Pykälässä 57 sanotaan, että pelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaaditaan Pelastusopiston opetussuunnitelman mukainen koulutus.

Moni pelastuslaitos esittää, että pykälää laajennettaisiin siten, että se mahdollistaisi myös muun päätoimisen henkilöstön osallistumisen pelastustoimintaan, kun heiltä vaadittaisiin alan koulutus. Muutos mahdollistaisi esimerkiksi moniammatillisten työparien tehokkaamman toimimisen onnettomuuspaikalla pelastustoimen tehtävissä.

”Tällä hetkellä laissa säädetään henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Lainsäädäntö vaatisi muuttamista niin, että lain mukaan muidenkin kuin palomiesten olisi mahdollista osallistua pelastustoimintaan kelpoisuutensa mukaan. Se ei ole hirveän dramaattinen muutos”, Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka sanoo.

Laki selventäisi hybridi- eli moniammatillisten yksiköiden toimintaa. Yleensä yksiköt toimivat harvaan asutulla seudulla, ja niissä työskentelee palomies ja ensihoitaja. Palomies on työnantajaansa virkasuhteessa, ensihoitaja työsuhteessa.

”Valvontatehtävän voi suorittaa vain virkasuhteessa oleva viranomainen, koska siihen sisältyy julkisen vallan käyttöä. Työsuhteessa oleva ensihoitaja ei voi tehdä valvontaa, vaan on ainoastaan mukana tarkastuksella. Toisaalta palomiehelläkään ei ole oikeutta potilastietojärjestelmiin, jos hänellä ei ole terveydenhuoltoalan ammatillista tutkintoa”, Lokka selventää nykytilannetta.

”Muutenkin moniammatillisten tehtävien sisällöistä olisi keskusteltava.”

Mallia sopimuspalokuntien koulutuksesta

Täsmennetty lakipykälä ja lisäkoulutus sallisivat esimerkiksi pelastuslaitoksen henkilöstön toimimisen apuna ruuhka- tai häiriötilanteessa johtokeskustyöskentelyssä.

”Silloin vaaditaan paljon johtamisresurssia. Joustavuutta tulee siitä, että jokaisella on jonkinlainen ymmärrys perustehtävistä ja muista kuin aivan päivittäisistä tehtävistä.”

Lokan mukaan tällaisella mallilla esimerkiksi palotarkastaja voisi aloittaa pelastustehtävät kohdatessaan onnettomuustilanteen.

”Se toisi työturvallisuutta ja parantaisi palvelukykyä. Olisi hyvä, jos henkilöstöllä olisi kyky ja taito aloittaa tehokas toiminta ennen kuin muut joukot saapuvat paikalle. Jokamiehen toimintavelvollisuus tosin on olemassa jo muutenkin.”

Lokka uskoo, että lisäkoulutus järjestyisi pelastuslaitosten organisoimana samalla logiikalla kuin sopimuspalokuntalaisten koulutus.

”Koulutushan järjestetään alueella, ja se olisi työn ohessa tapahtuvaa täydennyskoulutusta. En näe sitä hirveän monimutkaisena. Se voitaisiin järjestää soveltuvin osin. Tuskin esimerkiksi ensihoitajalle tarvitsee kouluttaa ensiapua tai hälytysajoa, kun ne jo osataan.”

Lokka painottaa, että kysymys on vain lisäkoulutuksesta. Tarkoitus ei ole tehdä koko henkilökunnasta pelastajia.

”Tarkoitus ei ole vähentää palomiesten määrää, eikä millään tavalla nonseleerata pelastajien ammattiosaamista tai tutkintoa. Heitä tarvitaan ilman muuta.”

Etelä-Savon lisäksi lakimuutosta esittävät muun muassa Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset.

Lue lausunnot täältä.

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Timo Köykkä

Lue lisää