”Sellainen pieni klöntti on vatsanpohjassa, että miten eläinpelastaminen jatkuu”, eläkkeelle ensi marraskuussa jäävä Vesa Nurminen tunnustaa. Vieressä Maisa-labradori.
Jos eläinpelastaminen oli pari vuosikymmentä sitten palomiehille välttämätön paha, tilanne on mennyt parempaan päin.
Näin asian näkee mies, joka käytännössä loi eläinpelastamisen Suomen pelastuslaitoksiin, Helsingin pelastuslaitoksen ylipalomies Vesa Nurminen.
Nurmisen oppeja on sovellettu vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Pelastusopistollakin on ollut lyhytkursseja eläinpelastamisesta.
”Väitän, että tänä päivänä suurin osa laitoksista hoitaa tonttinsa vähintään kohtuudella. Tiedän, mistä kaikkialta väkeä on ollut koulutuksissa ja keitä olen kouluttanut”, Nurminen sanoo.
Nurminen painottaa sitä, että eläin pitää pelastaa oikeaoppisesti, muuten pelastajat voivat aiheuttaa pelastettavalleen vain lisää vahinkoa.
”On oikeat ja väärät tavat. Hevosen voi tsägällä nostaa ojasta väärällä tavalla, ja silti se selviää, mutta eihän palokunta pelaa mitään tsägällä, vaan niin kuin kuuluu.”
Hän kertoo iloinneensa, kun näki nettivideon, jossa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehet nostavat hevosen.
”Olin, että jes, mun koulutus on mennyt nappiin! Liinat oli sijoitettu juuri oikein.”
Jos nostettavan hevosen liinat ovat väärin, eläin voi jopa kuolla saamiinsa vammoihin. Nurminen tietää tällaisiakin tapauksia.
Helsingin omassa eläinpelastusyksikössä Pulu 1:ssä on paitsi ajoneuvo, myös erikoiskalusto ja yksi valmiudessa oleva palomies. Yksi palomies pystyy hoitamaan noin 80 prosenttia tehtävistä, joten yksikkö ei vie resursseja muista tehtävistä.
”Minulle on useampikin vanhempi kollega sanonut, että hieno juttu, kun siihen on oma yksikkö ja erikoistyökalut, ei tarvitse lähteä isolla autolla koko miehistön jahtaamaan yhtä siipirikkoa lokkia kadulla. Nyt toiminta on tarkoituksenmukaista.”
Nurminen palkittiin viime joulukuussa Vuoden palomies -tittelillä. Hän jää eläkkeelle ensi marraskuussa ja myöntää, että eläinpelastamisen tulevaisuus huolestuttaa.
”Sellainen pieni klöntti on vatsanpohjassa, että miten tämä jatkuu. Olen omalla tavallani intohimoisestikin pitänyt yllä tätä asiaa, niin mitä tälle tapahtuu sitten kun lähden?”
Lue Nurmisen haastattelu Pelastustiedosta 1, joka ilmestyy 17. helmikuuta!
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
