Asetuksen myötä on mahdollista rakentaa yhden portaan uloskäytäviä jopa 16-kerroksisissa asuinrakennuksissa. Kuvassa 12-kerroksinen talo Vantaalla.
Vuoden alusta voimaan tullut asetus rakennusten paloturvallisuudesta yhdenmukaistaa nykyistä paloturvallisuustasoa. Asetus sisältää lukuisia muutoksia ja tarkistuksia aikaisempiin määräyksiin verrattuna.
”Asetukseen on valittu melko yksityiskohtaisen säätelyn taso. Kun yksityiskohtaisuus lisääntyy, tulkintamahdollisuudet vähenevät. Samalla myös turvallisuustaso yhdenmukaistuu”, kertoo ympäristöministeriön yli-insinööri Jorma Jantunen.
Jantusen mukaan asetuksen lähtökohta ei ollut paloturvallisuuden parantaminen sinänsä.
”Valmistelutyössä lähtökohdaksi asetettiin, että silloinen paloturvallisuuden taso on riittävä. Toisaalta pyrimme tekemään sellaiset paloturvallisuutta edistävät toimenpiteet, joiden hyöty suhteessa kustannuksiin oli oikea.”
”Se, että paloturvallisuutta parannetaan, tarkoittaa yleensä myös, että kustannukset nousevat. Sen suhteen olimme varovaisia. Asetuksessa on hyvin vähän suoranaisia tiukennuksia.”
Yhden portaan uloskäytäviä
Jantunen nostaa yhdeksi merkittäväksi muutokseksi aikaisempaan verrattuna puukerrostalojen käyttötarkoituksiin liittyvät laajennukset. Puukerrostalojen käyttötarkoituksia yksinkertaistetussa mitoituksessa on laajennettu koskemaan nykyisten asuinrakennusten ja työpaikkarakennusten lisäksi majoitusrakennuksia, hoitolaitoksia sekä kokoontumis- ja liikerakennuksia.
Lisäksi palavien lämmöneristeiden käyttöön liittyviä vaatimuksia on tarkistettu, jotta tulkinnanvara niissäkin vähenisi. Tarkistuksia tehtäessä on huomioitu alan teollisuuden toimintaedellytykset ja kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset.
Asetuksen myötä on mahdollista rakentaa yhden portaan uloskäytäviä jopa 16-kerroksisissa asuinrakennuksissa, jos rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Aikaisemmassa asetuksessa kahdeksaa kerrosta korkeammissa asuinrakennuksissa edellytettiin aina kahta uloskäytävää. Nykyisessä vaihtoehtoisessa mallissa rakennusten tila- ja tonttitehokkuus paranee.
Asetuksen taustalla on rakentamismääräyskokoelman uudistaminen.
”Katsoimme, että menettely, jossa rakentamismääräyskokoelmassa on annettu ohjeita asetuksen liitteenä, ei ollut perustuslain mukainen. Se johti siihen, että kaikki rakentamismääräykset uudistettiin vuodenvaihteeseen mennessä. Paloturvallisuusasetus oli yksi niistä”, Jantunen kertoo.
Suomen Palopäällystöliitolla on parhaillaan meneillään Asetus rakennusten paloturvallisuudesta -koulutuskiertue. Voit ilmoittautua täällä.
Teksti: Kaisu Puranen
Kuva: Teemu Heikkilä
