CRM-menetelmä on hienosta nimestään huolimatta suurimmaksi osaksi yksinkertaisia asioita, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi hälytysajon turvallisuuteen.
Pimeä talvinen yö, lunta tulee niin paljon ettei eteensä meinaa nähdä. Takana jo 20 tuntia töitä ja unetkin ovat jääneet muutamaan tuntiin. Kohteessa 700A, lapsipotilas. Hoitovuorossa oleva työkaveri puhuu virveen, kännykkään ja selaa hoito-ohjeita samaan aikaan. Tilanne tuntuu jo lähtöjään toivottomalta.
Miten tuo kaikki vaikuttaa hälytysajoon ja sen turvallisuuteen? Hyvinkin paljon, jos katsotaan asiaa ilmailussa käytössä olevan Crew resourse management, eli CRM-menetelmän kautta. CRM pyrkii minimoimaan ihmislähtöisistä tekijöistä johtuvat vaaratilanteiden osatekijät ja käyttämään kaikkia mahdollisia resursseja turvallisuuden takaamiseksi. Näihin resursseihin lukeutuvat inhimilliset-, toiminnalliset, sekä tekniset resurssit.
Ari-Pekka Ronkaisen ja Tommi Sillanpään Oulun seudun ammattikorkeakoululle opinnäytetyönä tekemässä hälytysajokoulutuksen teoriamateriaalissa on tuotu uutena näkökulmana hälytysajon taktiikkaan kyseinen menetelmä.
Koulutuksessa CRM-menetelmä on jaettu 7 eri osa-alueeseen. Nämä osa-alueet ovat inhimilliset tekijät, stressi, kommunikaatio, tiimityöskentely ja johtaminen, päätöksenteko, tilannetietoisuus sekä turvallisuuskulttuuri. CRM-meneltemästä on myös muitakin variaatioita, mutta oamk:n koulutuksessa päädyttiin käyttämään kyseistä mallia.
CRM:n osa-alueet:
– Inhimilliset tekijät: Selkeällä kommunikoinnilla ja ääneen ajattelemalla pyritään minimoimaan inhimillisten erehdysten mahdollisuus.
– Stressi ja stressin hallinta: ennakkovalmistautumisella vähennetään stressiä ja stressaavia tilanteita.
– Kommunikaatio: selkeällä työpari/tiimikommunikaatiolla edistetään tilanteen kokonaiskuvan luomista sekä tehtävien jakoa ja niiden suorittamista.Toistetaan ohjeet, jolloin varmistutaan viestin perille menosta oikeassa muodossa.
– Tiimityöskentely ja johtaminen: selkeä tehtävien jako ja johtajuus varmistavat resurssien tehokkaan hyödyntämisen. Annettujen käskyjen noudattamista valvotaan.
– Päätöksenteko: päätökset tehdään perustellusti ja ne noudattavat suunniteltuja protokollia.Uudet päätökset tuodaan tiimin jäsenten tietoisuuteen.Päätöksen vaikutuksia tulee seurata.
– Tilannetietoisuus: tiimin jäsenten tietoisuus tilanteesta edistää turvallisuutta ja auttaa varautumaan muutoksiin.”Pelisilmä”
– Turvallisuuskulttuuri: työpaikan suhtautuminen turvallisuustekijöihin. Esim. käytetäänkö hälytysajossa äänimerkkejä yöllä.
CRM-menetelmä on hienosta nimestään huolimatta suurimmaksi osaksi yksinkertaisia asioita, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi hälytysajon turvallisuuteen. Asioiden etukäteen suunnittelulla ja valmistautumisella mahdollistetaan vaikeassa tilanteessa kaikkien resurssien tehokas käyttö. Mietitään etukäteen mitä tehdään ja miksi, ja mitä vaikutuksia päätöksillä on. Näin tiukan paikan tullen voidaan helpottaa omaa ja muiden toimintaa. Kun reitti on valmiiksi suunniteltu lähtiessä asemalta, ei sitä tarvitse miettiä matkalla, eikä näin kuluttaa käytössä olevia resursseja siihen. Hyvä ja selkeä kommunikaatio parantaa molempien tilannekuvaa ja estää väärinymmäryksien aiheuttamia vaaratilanteita. Esimerkiksi apukuskin paikalla istuva näkee risteyksessä oikealta tulevan auton ja ilmoittaa siitä selvä sanaisesti kuskille.
Ennalta sovitulla tiimityöskentelyllä voidaan myös jakaa hälytysajon aikaiset tehtävät niin, että kuski pystyy keskittyämään vain ajamiseen.Kun hoitajan vuorossa oleva osallistuu myös hälytysajoon, pystyy hän navigoimaan sekä lisäämään turvallisuutta havannoimalla myös liikennettä.
CRM-menetelmä on otettu käyttöön myös hälytysajon lisäksi potilaan hoidossa. Hoidettaessa potilasta joko työparin tai useasta yksiköstä muodostuvassa ryhmässä, voidaan käyttää samaa CRM-menetelmää. Menetelmän avulla ryhmän jäsenten työpanos tulee käytettyä tehokkaasti ja voidaan mahdollisesti vähentää hoitovirheiten ja muiden virheiden määrää. Esimerkkinä hoitotyössä käytettävästä CRM:stä on erinlaiset tarkastuslistat ja annettavien lääkkeiden tuplatarkistus. Myös ryhmän johtaja voi käyttää CRM:n oppeja tehostaakseen resurssien käyttöä ja turvallisuutta. Esimerkkinä ryhmänjohtajan tulisi varmistaa että kaikki osalliset tietävät potilaan sen hetkisen tilan ja ovat tietoisia tehdyistä päätöksistä, esimerkiksi missä potilaalla on vammalöydöksiä tai onko taktiikkana ”stay and play” vai ”load and go”.
Vaikka hälytysajo sinällään ei ole mikään uusi asia, voidaan siihen tuoda uusia näkökulmia. Näiden näkökulmien tarkoitus on parantaa työntekijöiden, potilaiden sekä muiden tielläliikkujien turvallisuutta. CRM on yksi näistä uusista näkemyksistä. Hälytysajokoulutuksessa on tällä hetkellä suurta vaihtelua ainakin alan oppilaitoksissa. Kirjoittajien alan oppilaitoksille tekemä kysely paljasti, että koulutuksissa keskitytään käytännön ajoharjoitteiden lisäksi teoriassa lakeihin ja pinta puolisin taktiikkaan. Taktiikassa ei kuitenkaan juurikaan kouluteta CRM:n kaltaista parityöskentelyä. Tähän seikkaan toivommekin muutosta, koska esimerkiksi CRM on tehokkuutensa vuoksi jo arkipäivää ilmailussa. Lisäksi Oulun seudun ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille pidettyjen koulutusten palautteissa pidettiin CRM:ää todella hyvänä lisänä hälytysajon turvallisuuden kannalta.
Ari-Pekka Ronkainen, Ensihoitaja amk, hoitotason ensihoitaja Oulu-Koillismaan Pela
Tommi Sillanpää, Ensihoitaja amk, hoitotason ensihoitaja LPSHP
Kuva: Jussi Helttunen
