Tutkimus ja viestintä 3.1.2017
Facebook (74)

KHO: kuvat palopaikalta julkisia – luovutettava myös medialle

Käytäntö tilannekuvien luovuttamisesta vaihtelee pelastuslaitoksittain. Kuva on vuodelta 2014 Pasilasta.

Käytäntö tilannekuvien luovuttamisesta vaihtelee pelastuslaitoksittain. Kuva on vuodelta 2014 Pasilasta.

Pelastuslaitoksen henkilökunnan operatiivisessa työssä ottamat kuvat ovat useimmiten viranomaisen asiakirjoja, eli lähtökohtaisesti julkisia. Jokaisella on siis oikeus saada niistä tietoa.

Näin linjasi korkein hallinto-oikeus joulukuussa.

Julkisuuslain mukaan viranomaisen asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, ellei niiden julkisuutta ole erikseen rajoitettu.

Päätös liittyy tapaukseen, jossa Pirkanmaan pelastuslaitos ei luovuttanut valokuvia palaneesta autosta vakuutusyhtiö LähiTapiolalle yhtiön omia tutkimuksia varten.

Vakuutusyhtiö vei asian oikeuteen, jossa se eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Kysymys oli siitä, nähtiinkö kuvat viranomaisen asiakirjoina vai, kuten pelastuslaitos katsoi, sisäisenä, ei-julkisena koulutusmateriaalina. Pelastuslaitoksen mukaan kuvia oli tarkoitus käyttää sisäisessä koulutuksessa, jolloin ne eivät olisi olleet viranomaisen asiakirjoja, eikä niitä olisi tarvinnut luovuttaa vakuutusyhtiölle.

Asia eteni Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi vakuutusyhtiön valituksen. Sen jälkeen se vietiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että valokuvat olivat osa pelastuslaitoksen normaalin operatiivisen virkatoiminnan yhteydessä syntynyttä aineistoa, siis viranomaisen asiakirjoja.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kajánin mukaan on hyvä, että kuvista saatiin oikeuden päätös. Hänen mukaansa käytäntö kuvien luovuttamisesta vaihtelee pelastuslaitoksittain, ja toisilla laitoksilla on löyhemmät kriteerit kuin toisilla.

”Näissä kuvissa ei ollut mitään arkaluontoista, mutta halusimme linjauksen siitä, millä oikeudella joku pyytää valokuviamme.”

Pelastuslaitos ei halua median roolia

Oikeuden päätöksen myötä Pirkanmaa tarkentaa ohjeitaan operatiivisen toiminnan kuvaamisesta ja kuvien luovuttamisesta medialle tai muille tahoille. Kaján korostaa, että kuvia, jotka loukkaavat yksityisyydensuojaa, ei luonnollisestikaan voi luovuttaa ulkopuolisille.

”Meidän täytyy tapauskohtaisesti miettiä, voimmeko luovuttaa kuvan. Emme anna kuvia automaattisesti, vaan meidän täytyy tietää edelleen, onko kuvissa mitään, mikä rikkoisi yksityisyydensuojaa.”

Jos kuvapyyntö on akuutti, yksityisyydensuojakriteerit käy läpi ja kuvan luovuttamisen päättää tilannetta johtava pelastusviranomainen. Muuten luovutettavista kuvista vastaa Kaján itse.

Oikeuden päätös tuo muutakin mietittävää pelastuslaitokselle. Pystyykö palomestari esimerkiksi arvioimaan yksityisyydensuojaa nopeassa tilanteessa yöllä pieneltä ruudulta?

Toiseksi poliisi voi kieltää kuvien luovuttamisen tutkinnallisista syistä.

”Jos media soittaa meille yöllä ja pyytää kuvaa, me emme voi tehdä päätöstä puolen tunnin tai tunnin sisällä, jos parin tunnin päästä selviääkin, että poliisi rupeaa tutkimaan paloa tuhopolttona.”

Asiaan liittyy muitakin kysymyksiä, esimerkiksi pelastuslaitoksen rooli median suhteen.

”Emme ole media, emme tuota materiaalia sanomalehdille tai tv:lle, emmekä halua ryhtyä sellaiseen rooliin.”

Kaján muistuttaa lisäksi, että medialla ja viranomaisilla saattaa olla eri kriteerit kuvien julkaisuun.

”Toimittajat sanovat, että kyllä he tietävät, minkä kuvan voi julkaista. Toisaalta me olemme viranomainen, ja lähetämme kuvan medialle viranomaisena. Media ei ole viranomainen, eli se saattaa julkaista kuvia, joita viranomaisen ei olisi soveliasta julkaista.”

Kaján nostaa esiin myös muut kuvien luovuttamiseen liittyvät aspektit.

”Jos rupeamme antamaan medialle kuvia, ovatko ne enää ilmaisia? Onko se oikein, että annamme mediayrityksille kuvia ilmaiseksi, mutta toisaalta, voimmeko ottaa niistä korvaustakaan? Nämä asiat ovat vielä selvittämättä.”

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Kimmo Kaisto