Tutkimus ja viestintä 12.6.2017
Facebook (119)

Tavoite: kaikki laitokset mukaan geokätköilyyn

Aulis Partanen (ensimmäisenä), johtava palotarkastaja Pasi Nuutinen sekä Suomenlahden meripuolustusalueen kapteeniluutnantti Marko Honkala suunnistivat geokätkölle syksyllä 2014.

Aulis Partanen (ensimmäisenä), johtava palotarkastaja Pasi Nuutinen sekä Suomenlahden meripuolustusalueen kapteeniluutnantti Marko Honkala suunnistivat geokätkölle syksyllä 2014.

Geokätköily ja turvallisuusviestintä olivat esillä Palopäällystöliiton ja valtakunnallisen turvallisuusviestintätyöryhmän järjestämillä Turvallisuusviestintä-opintopäivillä Tyrvännössä, Kanta-Hämeessä toukokuussa.

Opintopäivien yhtenä aiheena kerrottiin geo-tuvi-toiminnan kokemuksista Länsi-Uudenmaan alueella.

Opintopäivän muistokätköksi perustettiin kätkö opintopäivän toteutuspaikkana toimineen hotellin alueelle. Kätkölle tietysti saatiin asianmukainen lupa maanomistajalta. Kätkön naamiointi oli tehty jo etukäteen ja iltapäivällä kätkö käytiin piilottamassa hotellin lähistölle. Illalla annettiin halukkaille mahdollisuus nähdä, kuinka kätkö rekisteröidään kätkösovellukseen internetissä. Rekisteröinnin jälkeen kätkö jää odottamaan kätkötarkastajan hyväksymistä ja sen jälkeen kätkö näkyy kaikille harrastajille ja on etsittävissä.

Aiheen markkinointia on tuettu Palosuojelun edistämissäätiön tuella. Edistämissäätiö myönsi Uudenmaan Pelastusliitolle 4000 euron apurahan vuonna 2016.

Toteutusvaihe siirtyy nyt pelastustoimialueille. Jotta paloasemille saadaan kätköjä perustettua, siihen tarvitaan paikallisia toimia. Mukana jo olevat pelastuslaitokset ovat jopa hankkineet valmiita kätköpurkkeja jaettavaksi, joten paloasemien henkilöstölle jää vain kätkön naamioinnin valmistaminen ja kätkön perustaminen internettiin.

Tulokset Prontoon

Kerran vuodessa pelastuslaitos katsoo kätköön vuoden aikana tulleiden käyntikirjausten lukumäärän ja tallentaa henkilöiden yhteismäärä Prontoon turvallisuusviestintätapahtumana. Yksi kirjaus riittää kätköstä, tai yksi yhteinen kaikista alueen kätköistä. Tässä turvallisuusviestinnän muodossa tulosten kirjaaminen onkin ainoa ihmistyötä vaativa osuus sen jälkeen, kun kätkö on saatu perustettua.

Opintopäivillä ja pelastuslaitos vierailuilla jaetun opastuksen lisäksi tukea on saatavissa jatkossakin. Uudenmaan Pelastusliiton koulutuspäällikkö Aulis ”Aukka” Partanen on kiertänyt ympäri Suomea markkinoimassa hanketta.

Häneltä saa jatkossakin tukea ja ohjausta, mikäli joku asia vielä kaipaa ohjausta. Häneltä voi pyytää myös laaditun kirjallisen ohjeen paloasemakätkön perustamisesta sekä jo laaditut turvallisuustehtävät. Ohje löytyy myös toisella kotimaisella kielellä. Kätkötehtävät ovat valmiiksi käännetty ruotsin ja englannin kielille. Eikä haittaa, vaikka sama tehtävä olisikin käytössä useammalla paloasemakätköllä. Todennäköisyys, että sama kätköilijä osuu toistamiseen samaan tehtävään, on pieni. Jos niin kuitenkin käy, on kyseessä vain asian kertauksesta, joka tunnetusti edistää oppimista.

Turvallisuusviesti geokätkössä

Aiemmin palomiehet ja muut pelastusalan henkilöt ovat hoitaneet turvallisuusviestintää kansalaisille. Kun paloasemat valjastettiin hoitamaan samaa tehtävää, toiminnasta alettiin käyttää nimeä turvallisuusviestintää geokätköilyn keinoin.

Paloasemien läheisyyteen on perustettu geokätköjä, joihin on laitettu turvallisuuteen liittyvä tehtävä. Kätköllä yllytetään kävijät tekemään turvallisuusteko käyntikirjauksen yhteydessä. Huomaamattaan he oppivat erilaisia turvallisuustietoja. Oppimista tapahtuu siis heidän geo-harrastuksensa ohessa.

Geokätköily on maailmanlaajuinen ulkoilmaharrastus, jossa satelliittipaikannusta hyödyntäen etsitään toisten kätköilijöiden piilottamia kätköpurkkeja. Löytö kirjataan purkissa olevaan vihkoon ja rekisteröidään netissä kätkösovellukseen. Kätköily onnistuu hyvin älypuhelimiin maksutta ladattavalla ohjelmalla. Kätköilijät siis tulevat vapaaehtoisesti altistumaan paloaseman kätköön laitettuun turvallisuusviestiin.

Toiminnallisuus on asian ydin. Tämän konseptin tavoite on saada innostettua kätköilijä tekemään joku turvallisuusteko. Näin hän samalla voi esimerkiksi parantaa oman asuntonsa turvallisuutta. Osallistumalla tekemiseen hän kiinnittää kyseisen turvallisuusasian paremmin muistiinsa, kuin pelkästään lukemalla asiasta kätkön kuvaustekstistä.

Kaikki laitokset mukaan

Aihe ei enää ole aivan uusi. Sitä on toteutettu jo useita vuosia muutaman pelastuslaitoksen alueella. Tavoitteena on kutienkin saada vastaava toiminta käyntiin kaikissa pelastuslaitoksissa. Tavoitteen saavuttamiseen on vielä paljon tehtävää. Saattaahan olla, että maakuntauudistuskin ehtii ennen, kun kaikilla alueilla ollaan päästy vauhtiin.

Suomessa on paloasemia reilusti yli 750 kpl. Nyt käytössä olevilla paloasemakätköillä käy keskimäärin noin 100 henkeä vuodessa. Hajonta on 40 – 300 kävijää. Jos jokaiseen paloasemaan saadaan tehtyä turvallisuustehtävän sisältävä  geokätkö, sillä tavoitetaan vuoden aikana yli 70.000 henkilöä. Kokemuksiin perustuen heistä noin 50 000 reagoi kätkökirjauksessaan annettuun tehtävään. Siis paloasemarakennukset tavoittaisivat jo puoli miljoonaa ihmistä. Lisäksi tulee pelastusalan ihmisten turvallisuusviestinnällä tavoittamat henkilöt.

Lisätietoja: aulis.partanen@upl.fi

Teksti: Aulis Partanen

Kuva: Jussi Helttunen