Varautuminen 18.12.2016
Facebook (43)

Ensimmäinen maakunnallinen valmiussuunnitelma valmistui

Pauli Nurminen esittelee valmiussuunnitelmaa.

Pauli Nurminen esittelee valmiussuunnitelmaa.

Suomen ensimmäinen maakunnallinen valmiussuunnitelma on valmistunut Keski-Suomessa. Valmiussuunnitelmaa esiteltiin tiedostusvälineille Keski-Suomen pelastuslaitoksella Jyväskylässä torstaina 15. joulukuuta.

”Kaukolämmön sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoa on ulkoistettu kunnissa. Onko yksityisten toimijoiden intressissä kuitenkaan toimia kriisitilanteissa”, kysyi tilaisuuden avannut Keski-Suomen maakuntajohtaja Tapani Mattila.

Mattilan mukaan Keski-Suomen valmiussuunnitelma tukee yhteisöjen ja organisaatioiden omaa riskienhallintaa ja valmiussuunnittelua. Lisäksi suunnitelma valmistui sopivasti ennen sote- ja maakuntauudistusta.

Työkalu kunnille

Maakunnallisen valmiussuunnitelman lähtökohtana oli kansallinen riskiarvio 2015.

”Tämä on kuntajohtamisen työkalu kuntalaisen perustarpeiden tyydyttämiseksi poikkeusoloissa”, totesi Kannonkosken kunnanjohtaja Juha Jokitalo.

Jokitalo toimi Keski-Suomen maakunnallisen valmiussuunnitelman ohjausryhmän puheenjohtajana.

Valmiussuunnitelmassa on 21 tapahtumaskenaariota, joista 15 alueellisia. Todennäköisimmät riskit liittyvät talviaikaisiin laajalle alueelle ulottuviin talvimyrskyihin. Muista riskeistä mainittiin lentoliikenteen onnettomuus ja metsäpalo.

”Suunnitelmassa saatiin eri toimijoiden väliset rajapinnat selviksi ja terminologia yhtenäiseksi. Mitä esimerkiksi 13 tunnin sähkökatko merkitsee eri toimijoille”, Jokitalo sanoi.

Suunnitelman valmistelutyö poiki myös käytännön parannuksia heti kättelyssä. Esimerkiksi pelastuslaitos tiedottaa ennakkoon lähestyvistä myrskyistä ja Kannonkoskella kuntalaisille jaettiin toimintaohjeet sähkökatkojen varalle.

Turvallisuusympäristö muuttuu

Keski-Suomen pelastuslaitoksen hallinto- ja talouspäällikkö Pauli Nurminen muistutti, että turvallisuusympäristö muuttuu Suomen ympärillä. Sen takia uhkiin tulee varautua kansallisesti ja alueellisesti.

”On paljon uhkakuvia, jotka ylittävät kuntarajat. Sen vuoksi nähtiin, että kunnallisen ja valtakunnallisen väliin tarvitaan myös maakunnallinen suunnitelma”, Nurminen perusteli.

Nurmisen mukaan maakunnallinen valmiussuunnitelma sisältää niin sanotut tsekkilistat, joiden avulla uusikin henkilö pääsee heti sisälle suunnitelmaan. Se tarjoaa seikkaperäisempää tietoa radioaktiivisesta säteilystä kuin kansallinen riskiarvio. Varautumisen kehittämiskohteet myös kirkastuivat.

”Suunnitelman valmistelun aikana nousi esiin, että voisivatko kunnat hankkia yhdessä varavoimakoneita. Myös väestönsuojelun henkilöstöresursseihin kiinnitettiin huomiota. Nämä kaksi asiaa ovat varautumisen painopisteitä ensi vuonna.”

Nurmisen mukaan suunnitelman valmistelussa yllätti kuinka helposti kuntien kesken löytyi yhteinen tahtotila varautumisen parantamiseksi.

”Meillä on suunnitelma, mutta nyt ihmiset tuntevat toisensa paremmin ja tietävät kenelle voi soittaa, jos tarvitsevat esimerkiksi aggregaatteja. Tämä työ ei ole ikinä valmis, sillä uhkakuvat muuttuvat ja siihen pitää varautua.”

Keski-Suomen maakunnallisen valmiussuunnitelman valmistelu alkoi alkuvuonna ja työ valmistui syyskuun lopussa. Keski-Suomen pelastuslaitos koordinoi ja toteutti hankkeen Keski-Suomen liiton myöntämällä taloudellisella tuella.

Teksti ja kuva: Mika Rinne