Varautuminen 11.1.2018

Tykkylumi opetti – Tulevaisuudessa johtovastuu nopeammin pelastuslaitokselle

Lumi on tuttu elementti Kainuun pelastuslaitokselle. Ajoa mönkijällä talvella 2015.

Lumi on tuttu elementti Kainuun pelastuslaitokselle. Ajoa mönkijällä talvella 2015.

Kainuun tykkylumista johtunut sähkökriisi helpotti alkuviikosta, mutta tilanne saattaa vielä toistua. Kainuun pelastuslaitos aikoo varautua tuleviin häiriötilanteisiin paremmin esimerkiksi kouluttamalla kansalaisia omatoimiseen varautumiseen.

Pelastusjohtaja Anssi Parviainen sanoo, että vastaavissa tilanteissa pelastusviranomaisten täytyy ottaa johtovastuu mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin kaikki resurssit saadaan koordinoitua paremmin.

Tykkylumista johtuneet sähkökatkokset sekä jakeluhäiriöt kestivät toista viikkoa ja jättivät sähköttä tuhansia talouksia. Pahimmillaan ihmiset joutuivat pärjäämään jopa viisi vuorokautta ilman sähköä. Tilanne alkoi helpottaa tämän viikon maanantaina.

Parviainen kertoo, että pelastuslaitos otti tilanteesta yleisjohtovastuun neljänä päivänä ennen vaaratiedotteen purkamista.

”Pelastuslaitos johti tilannetta viimeiset neljä vuorokautta siihen asti, että tilanne saatiin vakiinnutettua siihen, että voitiin purkaa vaaratiedote sekä taata, että ihmiset saavat yhteyden hätäkeskukseen ja viranomaisradioverkko toimii.”

Tiedossa koulutuksia

Parviaisen mukaan keskeisin oppi kriisistä on, että näin laajoihin sähkökatkoksiin pitää varautua varavoimilla ja tilanteita pitää harjoitella.

”Sehän on ihan selvä. Lisäksi jokaisen, joka asuu vähänkään kauempana, pitäisi pyrkiä itse rakentamaan 72 tunnin tukipaketti ja mahdollisesti miettiä varavoiman tarvetta.”

Tulevaisuudessa pelastuslaitos aikoo panostaa ihmisten omatoimiseen varautumiseen.

”Aiomme järjestää koulutusta ja tiedottaa tästä, kunhan päästään normaaliin arkeen. Varautuminen tulee olemaan painopiste pelastustoimessa meillä ja varmaan muuallakin.”

Parviaisen mukaan kriisin aikana pelastuslaitos jalkautui kuntien johtokeskusten ja vapaaehtoisten avulla kentälle varmistamaan, että alueen asukkaat selviävät.

”Emme evakuoineet ihmisiä, vaan lähtökohta oli, että jos ihminen selviää kotona, on parempi olla siellä ja pitää koti lämpimänä, kuin lähteä tilapäismajoitukseen ja jättää koti jäähtymään. Silloin palaaminen olisi ollut hankalampaa.”

Historian laajimpia häiriötilanteita

Kriisi työllisti alueen viranomaisia, sähkölaitoksia ja vapaaehtoisvoimia.

”Kentällä oli 230 sähkömiestä, 30 motoa, seitsemän kaivinkonetta, kolme helikopteria ja kaikkien kuntien johtokeskukset sekä vapaaehtoiset. Viisisataa henkeä operoi muutamia päiviä täydellä teholla. Eli olihan se varsin laaja häiriötilanne. Laajimpia, mitä Suomessa koskaan ollut.”

Parviainen arvioi, että maksimissaan muutama kymmenen alueen asukasta kävi kunnan toimipisteessä tai sosiaali- ja terveystoimen pisteessä saamassa ”pientä apua tai henkistä tukea omaan selviytymiseensä”.

Lunta Kainuussa on toki tullut ennenkin, mutta tässä tilanteessa erityistä oli sähkökatkojen pitkä kesto.

”Se yllätti, kuinka sähköriippuvaisia ja haavoittuvaisia me olemme.”

Parviainen ennakoi, että tilanne kärjistyy vielä uudelleen, kun sää lauhtuu. Tykkylumi on nyt puissa, mutta lämpötilan noustessa putoaa oksilta sähkölinjoille.

”On oletettavaa, että häiriöitä tulee. Linjoja on satoja kilometrejä, eikä niitä kukaan ehdi eikä pysty puhdistamaan. Metsään kertyy uutta lunta. Tilanne on siltä osin auki.”

Pelastusjohtaja: Kainuu tarvitsee leveämmät hartiat

Teksti: Kaisu Puranen

Kuva: Pekka Agarth

Lue lisää