ensihoitaja 23.6.2016

» Havunneulasia hiuksissa

”Tää on niin mahtavaa! Ollaan käyty kaupunkilomalla Turussa, parit festarit, laivalla… Nyt meren rannalle mökille! Ei hullumpaa <3 Terkut myös Taistolta. Osaa kuulemma jo rentoutua.”

Kun kesä saapuu, perisuomalaiseen tapaan talven aikana koteloituneesta suomalaistoukasta kuoriutuu perhonen, joka aloittaa aikamoisen touhun ja vaelluksen. Se käy tapahtumissa, skeittaa, pyöräilee, ajelee veneellä vähän siellä ja täällä, patikoi, marjastaa ja kalliokiipeilee. Se matkustaa ristiin rastiin, usein tietämättä edes missä on. Suomalainen liikkuu yllättäen sellaisissakin paikoissa, missä ei edes kuvittelisi. Kesä-suomalainen on hyvin erilainen kuin talvi-suomalainen, jonka perinteinen päivämatka käy suoraviivaisesti pisteestä A pisteeseen B ja samaa reittiä takaisin.

Ammattilaisen näkövinkkelistä kesäaikaa tiirailee aina eri tavalla. Kesäaikainen liikkuminen eri paikoissa asettaa ensihoidon ja pelastuksen väelle aina haasteita. Ihmisten saamat sairaskohtaukset ja loukkaantumiset eivät katso koskaan sopivaa aikaa tai paikkaa. Ne yllättävät myös tiettömän taipaleen takana, vuokramökillä, vesialueilla tai festareilla.

Hätätilanteessa, oli kyseessä sitten sairaskohtaus tai onnettomuus, avun ja ensihoidon saaminen potilaan luokse on ensisijaisen tärkeää. Jokainen kuluva minuutti on potilaan selviämisen ja myöhemmän toipumisen kannalta merkittävä.

Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskuslaitos

 ”Hätäkeskus.”

”Tarvitaan apua! Heti! Taisto soitti jostain metsästä. On tipahtanut kalliolta alas. Jalka poikki ja henkeä ahdistaa…luu näkyy. Ei pysty liikkumaan.”

”Rouva, osaatteko sanoa missä päin Taisto suurin piirtein on?”

”En oikeastaan. Tää on vierasta seutua… Ollaan vuokramökillä.”

Hätäkeskuslaitoksen mukaan 96 % suomalaisista tietää hätänumeron ja osaa soittaa apua, joskin hätätilanteiden tunnistamisessa on vielä tilastojen mukaan ongelmia. Soitto hätäkeskukseen aloittaa jokaisella kerralla arvioinnin hädän laadusta ja paikalle tarvittavasta avusta – näin myös ensihoitopalvelu käynnistyy. Ensihoitopalvelun tarkoituksena on viedä äkillisissä terveyttä uhkaavissa tilanteissa sopivimman tasoinen tutkimus ja hoito potilaan luokse.

Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskuslaitos

 

Hätäkeskuslaitos

Hätäkeskuslaitos

”Hätäkeskus antaa lisätietoja pelastuksen ja ensihoidon yksiköille, jotka menossa Laavumetsän tehtävälle: Potilaaseen saatu yhteys. Pystyi kertomaan sijaintinsa suunnilleen: on noin 2 km päässä parkkialueesta, lähellä jotakin laavua. Paikalle ei pääse autolla, mutta ehkä mönkijällä. Potilas tipahtanut noin 4 metriä korkealta kalliolta. Valittaa hengenahdistusta, avomurtuma jalassa, myös puutumista molemmissa jaloissa. Tehtävälle hälytetään myös pelastuslaitoksen mönkijä.”

Mönkijä ja sairaankuljettamiseen tarkoitettu perävaunu

Hätäkeskuspäivystäjän saaman tiedon perusteella ihmistä pelastamaan tai ensihoidon avuksi hälytetään lähin tarkoituksenmukainen yksikkö tai yksiköt. Läheskään aina potilaiden luokse ei päästä ambulanssilla. Pelastuslaitoksella on käytettävissä erikoiskalustoa ja osaamista, jota käyttää myös haasteellisimmissa tilanteissa. Miehistöllä on valmiuksia pelastaa korkealta, alhaalta, maastosta tai vesistöistä. Apuna voidaan käyttää nostolava-autoa, veneitä, mönkijöitä sekä potilaan kuljettamiseen tarkoitettua vaunua. Vaikka käytössä on erilaisia koneita, niin voimaa ja kestävyyttä tarvitaan myös auttajilta.

 

Harjoitus: kaatuneen bussin sisältä evakuoiminen. SHP ja Pelastuslaitos yhdessä

Kaatuneen linja-auton onnettomuus: loukkaantuneita evakuoidaan ulos. Kuva pelastuslaitoksen ja shp:n yhteisharjoituksesta.

Pintapelastus- harjoitus, Huittinen

Pintapelastusharjoitus Kokemäenjoella. Potilaan pelastaminen lautalle.

Laskeutumisharjoitus

Pääsääntöisesti pelastajat laskeutuvat ja pelastavat. Tämä on myös ensihoitajalle tarpeellinen taito, mikäli potilaan luokse on päästävä hätätilanteessa. Kuva laskeutumisharjoituksesta.

 

Rauman paloaseman miehistöä harjoitusajolla.

Hätäkeskus hälyttää merialueen ja saariston tehtäville Rajavartiolaitoksen kalustoa, kuten helikoptereita tai aluksia, mutta myös pelastuslaitoksen veneitä. Merialueilla tapahtuvissa hätätilanteissa johtovastuu on Rajavartiolaitoksella, jota keskitetysti hoidetaan meripelastuskeskuksista.

Oli kyseessä sitten pelastaminen maastosta, saaresta tai vesistöstä, ensihoito toimii tiiviissä yhteistyössä kaikkien tehtävälle hälytettyjen tahojen kanssa.

Ensihoito työssään sairaankuljetus-vaunun sisällä. Kuva harjoituksesta, johon osallistui usea viranomais- ja vapaaehtoistoimija. Kuvassa shp:n työntekijä.

Reilu pari – kolme tuntia myöhemmin potilasta luovutetaan sairaalaan.  Ryvettyneet, hikiset ja havunneulasia hiuksissaan kanniskelevat ensihoitajat antavat raportin potilaan tilasta ja hoidosta: ” Tipahtanut noin 3 metriä kalliolta. Sääressä avomurtuma, naamassa ruhjeita ja haavoja, niska kipeä. Asetettu ennen siirtoa kauluri ja tyhjiöpatja rankavammaepäilyn vuoksi — nostettiin ensin rotkon pohjalta ja siitä vielä kannettiin pari kilometriä ambulanssiin. Oli kyllä aikamoiset talkoot!”

Avun saapuminen voi viivästyä, jos potilas ei osaa kertoa sijaintiaan, maasto on vaikeakulkuista tai jos hän on vaikka vain 100 metrin päässä saaressa. Tämä on hyvä tiedostaa.

Ensihoidon ja pelastamisen ammattilaisina toivomme jokaiselle tervettä maalaisjärkeä sekä yleistä ajattelutapaa, jossa tilanteisiin varautuminen ja ennakointi ovat lähellä sydäntä.

 

Turvallista kesäaikaa!

Salla -Kesä-suomalainen perhonen takapihansa terassilta (lomalainen).

 

Lisätietoja:

Milloin soitat 112? Hätäkeskuslaitos tiedottaa!

Tiedä sijaintisi. Hätäkeskuslaitos

Ensiapuohjeet. Suomen Punainen Risti

Rajavartiolaitos vastaa merialueen turvallisuudesta

Rajavartiolaitos: meripelastukseen osallistuvat tahot. Viranomais- ja vapaaehtoistoimintaa

Sosiaali- ja terveysministeriö. Lisätietoa ensihoitoa ohjaavista laieista ja säädöksistä sekä viranomaisen vastuista

Satakunnan sairaanhoitopiirin ohjeistus hoitoon hakeutumisesta

Jaa artikkeli