Jaakko Pukkinen (vas.) ja Esko Koskinen korostavat työhyvinvoinnin merkitystä pitkälle työuralle.
Pelastustoimen työhyvinvoinnista keskusteltiin Pelastusopistossa järjestetyssä seminaarissa.
Pelastustoimen työhyvinvointihanke polkaistiin käyntiin sen jälkeen, kun valtioneuvosto päätti nelisen vuotta sitten, ettei palomiesten eläkeikää muuteta.
Pelastusylijohtaja Esko Koskinen muisteli lähtölaukausta hankkeelle, kun hänen edeltäjänsä totesi alalle tarvittavan positiivista sykäystä negatiivisen eläkepäätöksen jälkeen. Näin perustettiin työhyvinvointihanke.
”Paljon on tapahtunut ja menty eteenpäin; aloitettu uusia asioita ja kevyin hallinnollisin toimenpitein.”
Tärkeää on Koskisen mukaan se, että hyvät käytänteet tulevat kaikkien käyttöön valtakunnallisesti.
”Tämän pitää olla osa arkista työtä. Se tarkoittaa, että henkilöstö kokee työnsä mielekkääksi ja viihtyy työssään.”
Seminaarissa Suomen Palomiesliiton johtaja Kim Nikula muistutti, että pelastustoimessa työkyvyttömyyden takia menetetään 15 miljoona euroa. Vertailun vuoksi pelastustoimelta vaaditaan 7,5 miljoonan euron säästöä.
Nikula painotti palomiehen ydintehtävää nyt ja tulevaisuudessa.
”Millainen on tulevien sote- ja muiden ratkaisujen jälkeen tulevaisuuden pelastuslaitos ja millaisia osaajia se tarvitsee?”
Rehtori Mervi Parviaisen mielestä työhyvinvointi ja johtaminen liittyvät toisiinsa. Hyvä johtaminen on kannustavaa sparraamista ja tukemista. Hyvä johtaminen on myös vuorovaikutustilanne.
”Työhyvinvointi on kahden kauppa. Työnantajalla ja työntekijällä pitää olla sama ajatus työhyvinvoinnista. Asenne ratkaisee.”
Ei ole akkojen hommaa
Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta kiteytti työhyvinvoinnin töiden sujumiseen.
”Eikä se ole mitään akkojen hommaa. Kiusaamisen takia menee resursseja hukkaan ja henkinen väkivalta vie toimintakyvyn.”
Manka toivoi lisää myönteisyyttä työpaikoille ja silloin innostus tarttuu.
”Emme tarvitse vain ahkeria, älykkäitä ja terveitä, vaan innostuneita, sitoutuneita ja oppimishaluisia työntekijöitä.”
”Eurooppalainen työn terveyden ja turvallisuuden tutkimus osoitti, että työn uudelleenorganisointi tai epävarmuus ovat suurimmat stressin syyt.”
”Kunnallinen liikelaitos voi vähentää kustannuksiaan merkittävästi, kun se panostaa työkykyjohtamiseen. Samalla työntekijöiden urat pitenevät”, Manka huomautti.
”Johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle. Silloin innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat, myös asiakkaisiin.”
Teksti ja Kuva: Esa Aalto
