Ensihoito 25.5.2022

Korona laski tehtävämäärää, mutta lisäsi tuntuvasti sidonnaisuutta — desinfiointi ja suojautuminen veivät aikaa

Pelastushenkilöstön tarve henkilökohtaiseen suojautumiseen nousi esille koronapandemian yhteydessä.

Pelastushenkilöstön tarve henkilökohtaiseen suojautumiseen nousi esille koronapandemian yhteydessä.

Varsinais-Suomessa tehtävät kestivät vuonna 2020 yli tunnin kauemmin kuin vuonna 2017. Henkilökohtainen suojautuminen sekä tehtävän jälkeiset toimenpiteet veivät aikaa.

Ensimmäinen covid-19 infektio todettiin Suomessa tammikuun lopulla vuonna 2020. Alkutalven aikana tartunnat alkoivat lisääntyä, kunnes maaliskuussa Suomen hallitus päätti asettaa raskaita rajoituksia taudin leviämisen estämiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi. 

Ensihoitoyksiköitä ohjattiin tekemään eriasteisia suojautumistoimenpiteitä hätäpuheluissa ilmenneiden oirekuvien ja tiedossa olevien tautialtistusten perusteella. Suojautumisohjeita päivitettiin sitä mukaa, kun taudista saatiin uutta tietoa. 

Varsinais-Suomessa ensihoitoyksiköt ohjeistettiin myös soittamaan kohteeseen ja arvioimaan tartuntariski vielä uudelleen. Lisääntyneen suojaustarpeen lisäksi tehtävänjälkeiset puhdistus- ja desinfektiotoimenpiteet alkoivat vaikuttaa yksiköiden tehtäväsidonnaisuuteen. 

Ristiriitaisia vaikutuksia

Kansainvälisissä tutkimuksissa on kuvattu Covid-19 taudin ristiriitaisia vaikutuksia ensihoitotehtäviin. Italiassa, jossa tauti levisi vauhdilla, raportoitiin lisääntyvistä hätäpuheluiden määristä, jotka johtivat myös ensihoitotehtävien selvään lisääntymiseen. Hengitykseen tai infektioon liittyvien tehtävien nousu oli jopa kymmenkertainen vuoteen 2019 verrattuna.

Yhdysvalloissa tehtävämäärät laskivat aluksi, mutta esimerkiksi kohteessa todetut kuolemantapaukset lisääntyivät. Israelissa hätäpuheluissa ja ensihoidon tehtävissä lisääntyivät yskä, kurkkukipu ja kuumeoireet, mutta ensihoidon kuljetuksiin ei tällä tuntunut olevan vaikutuksia. 

Useissa maissa toteutettiin lock down -menetelmää, jossa ihmisten liikkumista rajoitettiin. Näillä toimilla oli vaikutusta myös ensihoidon tehtäviin. Esimerkiksi liikenneonnettomuudet vähenivät, koska ihmiset jäivät etätöihin ja vapaa-ajan liikkuminen väheni. Suomessa HUS-alueella tutkittiin Covid-19 vaikutusta lapsiin kohdistuvien ensihoitotehtävien määrään. Tutkimuksessa havaittiin tehtävämäärien laskua vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019. 

Tehtävämäärät nousuun kesällä

YAMK-opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Covid-19 pandemian vaikutuksia ensihoidon tehtävämääriin ja aikamääreisiin Varsinais-Suomessa. Aineisto oli laaja, ja se käsitti 125507 ensihoitotehtävää. Tutkimuksessa vertailtiin vuosien 2017–2019 tehtäviä vuoden 2020 tehtäviin aikajaksolla 1. maaliskuuta – 31. elokuuta. 

Maaliskuussa 2020 tehtävämäärät laskivat 8,8 prosenttia kolmen edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna. Huhtikuussa lasku oli 17,2 prosenttia ja toukokuussa 8,9 prosenttia. Tämän jälkeen tilanne alkoi tasaantua. Elokuussa 2020 tehtävämäärissä oli 7,6 prosentin nousu aiempien vuosien keskiarvoon verrattuna. 

Kun vuoden 2020 elokuuta verrataan esimerkiksi vuoden 2017 elokuuhun, oli tehtävämäärä vuonna 2020 jopa 11,9 prosenttia suurempi. Elokuu 2020 oli koko tutkimusjakson vilkkain elokuu.

Tehtävämäärien nousuun kesällä vaikutti rajoitusten lieveneminen tautitilanteen parantuessa. Koko tutkimusjakson aikana 2017–2019 tehtävien kokonaismäärän keskiarvo oli 31736 tehtävää, kun taas vuonna 2020 tehtävämäärä jäi 30299 tehtävään. Prosentuaalinen tehtävämäärien lasku tutkimusjaksolla oli 4,5 prosenttia. Varsinais-Suomessa ensihoidon vuotuisissa tehtävämäärissä on ollut nousua vuoteen 2018 asti, sen jälkeen tehtävämäärät ovat olleet, tuntemattomasta syystä, laskussa. 

Tehtävien kesto kasvoi merkittävästi

Tehtäväsidonnaisuudessa oli tutkimusjakson aikana merkittävää nousua vuonna 2020 verrattuna aiempiin vuosiin. Tehtäväsidonnaisuus tarkoittaa aikaa, joka kuluu hälytyksestä siihen, että ensihoitoyksikkö on vapaana seuraavaan tehtävään. Tähän aikaan sisältyy yksikön puhdistus- ja desinfiointitoiminepiteet. Vuoden 2017 tehtävän keston keskiarvo oli 1 tunti 7 minuuttia, 1 tunti 9 minuuttia vuonna 2018, 1 tuntia 48 minuuttia vuonna 2019 ja 2 tuntia 17 minuuttia vuonna 2020. 

Tehtävät ovat vuonna 2020 kestäneet yli tunnin kauemmin kuin vuonna 2017. Tutkimusjakson aikana tehtävien kesto vuonna 2020 on koko ajan ollut yli 2 tuntia 15 minuuttia kuukaudesta riippumatta. Yli kahden tunnin keskiarvoja on ennen vuotta 2020 raportoitu vain vuoden 2019 kesä-, heinä- ja elokuussa.

Kesän 2019 pitkään tehtävänkestoaikaan ei löydy yksittäisiä syitä. Keväällä Turun hätäkeskuksessa otettiin käyttöön uusi käyttöjärjestelmä Erica. Muita tehtäviin vaikuttavia seikkoja ei ole tiedossa. 

Kesäaikaan saaristossa olevien tehtävämäärien lisääntyminen saattaa näkyä yhtenä vaikuttavana tekijänä tilastoissa, koska hankalien kulkuyhteyksien takana olevat tehtävät kestävät pitkään.

Suojautuminen pitkitti tehtäviä

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka Covid-19 pandemia laski tutkimusajanjakson tehtävämäärää, silti koko vuoden tehtävämäärä oli vain 5,6 prosenttia matalampi aiempien vuosien keskiarvoon nähden. Vaikka tehtävämäärät laskivat, tehtäväsidonnaisuus kasvoi merkittävästi. 

Ensihoitajien henkilökohtainen suojautuminen sekä tehtävän jälkeiset puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet pitkittivät selvästi tehtävien kestoa. Tehtävämäärien lasku tasoitti tehtäväsidonnaisuuden kasvusta johtuvaa resurssivajetta ja valmius pysyi hyvällä tasolla. 

Riku-Matti Raikaa

YAMK-opiskelija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Ensihoidon kenttäjohtaja, Tyks akuutti

Niina Ervaala

TtT, Yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

Kuva: Ossi Pietiläinen

Lue lisää