Iloisia ilmeitä pelastustoimen osaamiskartoitushankkeen loppuseminaarissa. Projektipäällikkö Matti Honkanen (vas.) ja muut työryhmän jäsenet Olli Ryhänen, Keijo Kangastie ja Heikki Kervinen sekä ohjausryhmän puheenjohtaja Mervi Parviainen.
Päivystävän päällikön ja palomestarin sekä tilannekeskushenkilöstön osaamisen kartoitukseen on luotu menetelmät kolmisen vuotta kestäneessä hankkeessa. Pelastusopisto ja pelastuslaitokset valmistelivat yhteistyössä yhteiset mallit osaamisen kartoitukseen, arviointikriteerit sekä osaamisen tasot kyseisille kolmelle henkilöstöryhmälle. Käsiteltäviä aihekokonaisuuksia on kaikkiaan 11. Hanke on Palosuojelurahaston rahoittama.
”Miehistölle on olemassa omat fyysisiin vaatimuksiin liittyvät testit. Katsottiin, että esimiestasolle on syytä saada tällainen testausmenetelmä, jolla on toivottavasti vaikutusta asenteisiin ja motivaatioon”, sanoo projektipäällikkö Matti Honkanen.
Nyt haluttiin edetä näin ja rajata osallistujat, jotta hankkeesta tulee helpommin toteutettava. Tarkoitus on toteuttaa uusi hanke, jossa toteutetaan kolme osaa; valmistuneen hankkeen käytäntöön saattaminen, samanlaisen materiaalin valmistaminen alipäällystölle ja ryhmänjohtajille sekä arviointisovelluksen tekeminen.
Tässä hyödynnetään Pelastusopistossa kehiteltyä Koulumaali-alustaa, joka perustuu Moodleen. Koko materiaali löytyy tältä alustalta ja on kaikkien vapaasti käytettävissä.
Ohjausryhmän puheenjohtaja, rehtori Mervi Parviainen pitää välttämättömänä, että osaamisen kehittämiseksi on saatu työkalu, jolla voidaan myös ennakoida tulevaa ja jonka avulla on kyky reagoida muutoksiin.
”Meillä on oltava tieto siitä, mitä osataan ja mitä pitää osata.”
Työryhmässä mukana olleet palopäällikkö Heikki Kervinen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ja palomestari Olli Ryhänen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta pitävät osaamisen parantamista tavoittelevaa oppimisalustaa erittäin hyvänä.
”Parasta on yhteinen oppimisalusta, jolla päästään yhteisiin oppimiskäytäntöihin”, sanoo Kervinen.
”Oppimisen kehittymistä tapahtuu jokaisella johtamisen tasolla ja tämä on hyvä lähtölaukaus yhdenmukaisuudelle”, toteaa Kangastie.
”Osaaminen lisääntyy kaikilla ja tällä voimme myös kyseenalaistaa, miten työtämme teemme ja saamme asiakkaalle parasta palvelua”, painottaa Ryhänen.
Lisää aiheesta Pelastustiedossa 2/2019, joka ilmestyy 27. maaliskuuta.
Teksti ja kuva: Esa Aalto
