”Pelastustiedon Apelli-podcastin aiheena on tällä kertaa palontutkinta pelastustoimessa. Haastateltavana on pelastustoimessa palontutkintaa vahvasti kehittänyt palopäällikkö Pasi Paloluoma Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.  Kuulemme palontutkinnan tämän hetkisestä tasosta sekä siitä mitkä ovat ajankohtaiset haasteet palontutkinnassa. Palontutkijoilla on myös oma valtakunnallinen yhdistys, joka täytti äskettäin kymmenen vuotta. – kuva: Mika Laiso”

Pelastustiedon Apelli-podcastin aiheena on henkinen työhyvinvointi ja kokemukset posttraumatyöpajatoiminnasta. Haastateltavina ovat ensihoidon kenttäjohtaja Timo Åhs, joka kertoo omasta posttraumatyöpajakokemuksestaan. Entinen poliisi ja nykyinen kansanedustaja Marko Kilpi on ollut perustamassa poliisin posttraumatyöpajatoimintaa ja kertoo aloitusvaiheen haasteista sekä siitä, miten lainsäätäjä voi vaikuttaa siihen, miten pelastustoimen posttraumatyöpajatoiminnasta saataisiin pysyvää. – kuva: Teemu Heikkilä

Pelastustiedon Apelli-podcastin aiheena on uuden pintapelastus- ja vesisukellusohjeen sekä fyysisen toimintakykyvaatimusten vaikutukset erityisesti sopimuspalokuntatoiminnassa. Haastateltavina ovat pelastusylitarkastaja Tommi Luhtaniemi sisäministeriön pelastusosastolta sekä Tyrvään VPK:n päällikkö Mika Ijäs. Millaisia vaatimuksia ne tuovat sopimuspalokuntatoimintaan ja voivatko vaatimukset vähentää harrastajien määriä vapaaehtoisesta toiminnasta? – kuva: Esa Aalto

Pelastustiedon Apelli-podcast palaa ääneen, aiheena ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteet. Ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelusta ja ensihoitaja Tero Lintunen Satakunnan hyvinvointialueelta kertovat uhka- ja väkivaltatilanteiden tuomasta ongelmasta ensihoitotehtävissä. He ovat molemmat joutuneet työssään kohtaamaan tällaisia tilanteita. Miten työyhteisössä käsitellään tällaisia tilanteita ja mitä apua työntekijä tarvitsee joutuessaan tällaisten tilanteiden uhriksi? — kuva: Dimitri Lisitsyn

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Isto Kujala eläköityi vuoden lopussa. Nyt hän kertoo historiastaan, työstään ja pohtii muun muassa, miten palokuntalaisia saadaan lisää. Kujala on palokuntalainen myös lomareissuillaan Teneriffalla.

”Kun sinne tullaan, ajetaan ensimmäisenä paloasemalle, kuittaan varusteet ja liityn hälytysjärjestelmään. Sitten vasta mennään hotellille.”

”Kotimaan suunnitelmista, en mie ole kerennyt ajatella, mitä tekisin eläkkeellä. Se kriisi on vielä kestettävä.”

Valtakunnalliset työhyvinvointikyselyt antaisivat tietoa myös siitä, miltä pelastuslan tasa-arvo koetaan, sanoo Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Johanna Franzén. Toistaiseksi tutkittua tietoa ei ole. Hän ja sisäministerin erityisavustaja Sami Kerman ovat kuitenkin sitä mieltä, että tehtävää on.

”Eri sukupuolien ja monenlaisten ihmisten normalisoituminen työyhteisöön tuo mukanaan työhyvinvointia”, Kerman sanoo.

Rajavartiolaitoksen ja pelastustoimen yhteistyö on tiivistä, kuten on ollut jo pitkään, arvioi meriturvallisuusjohtaja Ismo Siikaluoma. Lakimuutos alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuun siirtymisestä Rajavartiolaitokselle tiivisti sitä entisestään.

Siikaluoma kertoo myös, kuinka paljon meriturvallisuus on parantunut Estonian onnettomuuden jälkeen.

Esimiehen paras keino lisätä työhyvinvointia on kävellä henkilöstön pariin ja kysellä kuulumisia. Toisaalta alaisenkin olisi hyvä uskaltautua esimiehen pakeille, jos jokin asia vaivaa, uskoo Varsinais-Suomen pelastuspäällikkö Mika Kontio.

”Me tarvitsemme lisää toimijoita ja niitä nuoria, jotka turvaavat palokuntatoiminnan jatkuvuutta. Perustoiminta on hyvällä mallilla, mutta kehittämissuuntaa kaivattaisiin”, summaa SPEK:n valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan puheenjohtaja Toni Alatalo. Keskustelemassa myös apukouluttaja Toni Saastamoinen Kellokosken VPK:sta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestari Arto Latvala kertoo muun muassa, mitä aikoo tehdä eläkkeellä. Pelastusalaa hän ei jätä, mutta eläke hirvittää.