Sami Anttilan YAMK-tutkimuksessa ilmeni tarve tiivistää yhteistyötä hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohdon ja sote-valmiuskeskuksen välillä.
Osana Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittymistä on maahamme perustettu viisi sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) valmiuskeskusta. Sisä-Suomen sote-valmiuskeskus aloitti toimintansa vuoden 2022 syksyllä osana Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohtaja Sami Anttila tutki Kriisinkestävä sosiaali- ja terveydenhuolto YAMK-koulutuksen opinnäytetyössään Pirkanmaan ensihoidon operatiivisen johdon ja Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksen yhteistyötä yhteisen tilannekuvan ja varautumisen edistämiseksi.
Suomen viisi sote-valmiuskeskusta vahvistavat kansallista varautumista ja parantavat yhteiskunnan valmiutta vastata erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Sisä-Suomen sote-valmiuskeskus toimii yhteistyöalueen valmiuskeskuksena ja sen toiminta-alueeseen kuuluvat Pirkanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme. Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoidon kenttäjohto toimii osana Pirkanmaan pelastuspalveluita vastaten Pirkanmaan maakunnan ensihoidon operatiivisesta johtamisesta. Pirkanmaan väestöpohja on n. 520 000 ja ensihoitotehtäviä on vuosittain noin 72 000. Pirkanmaalla operoi 38 ambulanssia ja yksi lääkäriyksikkö, kenttäjohto toimii johto- ja tilannekeskuksessa (TikeL4) sekä operoi kenttäjohtoyksiköllä (KenttäL4). Pirkanmaan ensihoidon kenttäjohdon toiminta-alue, yksikkömäärä ja väestöpohja lukeutuu Suomen suurimpien kenttäjohtoalueiden kärkikastiin.
Tarve yhteistyön syventämiselle
Sisä-Suomen sote-valmiuskeskus toimii pääasiassa virka-aikaan. Ensihoidon johto- ja tilannekeskus toimii vuorokauden ympäri ja valikoitui kumppaniksi aloittamaan valmiuskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen POC (Point Of Contact) -toiminnan. Kenttäjohtajat ovat pyrkineet toteuttamaan tarkoitukseen luotua toimintamallia parhaan kykynsä mukaisesti, mutta käytännön toteutuksessa huomattiin pian tarvetta yhteistyön syventämiselle. Huomattiin, että sote-valmiuskeskuksen toiminta sekä yhteistyömahdollisuudet eivät hahmottuneet riittävän selkeästi. Kenttäjohdossa koettiin myös huolta siitä, että ensihoidon varautuminen erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin ei olisi riittävällä tasolla.
Vuoden 2024 alussa Pirkanmaan pelastus- ja ensihoitopalvelussa käynnistyi mittava valmiussuunnitelman päivityshanke, jonka on määrä valmistua alkuvuodesta 2025. Osana varautumisen ja valmiuden kehittämistä syntyi ajatus ensihoidon operatiivisen johdon ja sote-valmiuskeskuksen yhteistyön tiivistämisestä, johon jo aiemmin oli todettu selkeä tarve.
Päivittäinen yhteistyö on tärkeää
Sami Anttilan (2024) Kriisinkestävä sosiaali- ja terveydenhuolto YAMK-koulutuksen opinnäytetyön tutkimuskysymykseksi muodostui: ”Mitä yhteistyötä ensihoidon operatiivisen johdon ja Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksen välillä tulisi olla yhteisen tilannekuvan ja varautumisen edistämiseksi sekä miten sitä tulisi toteuttaa?”. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Asiantuntijahaastattelut (n = 16) toteutettiin etäyhteydellä kesä- elokuussa 2024. Haastateltavat työskentelivät Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelun kenttäjohtajina, strategisen tason johtajina sekä Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksen valmiussuunnittelijoina ja esihenkilöinä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tutkimustuloksissa (kuva) nousi selvästi esille, että molemmat osapuolet pitävät yhteistyötä tärkeänä. Yhteistyön tulisi olla jatkuvaa ja arkipäiväistä eikä tapahtua pelkästään erilaisten (häiriö-) tilanteiden yhteydessä. Jatkuvan yhteistyön toteuttamisen muodoiksi nimettiin esimerkiksi säännöllinen yhteydenpito ja kommunikointi, oman työn tekeminen toisen luona säännöllisesti, molemminpuolisten yhteyshenkilöiden nimeäminen ja yhteisen vision kehittäminen. Tuloksista oli nähtävissä, että sujuva päivittäistoiminta luo parhaat edellytykset poikkeavan tilanteen toiminnalle.
Kokonaisuudessaan tutkimustulokset antavat hyvän mahdollisuuden näille kahdelle organisaatiolle tiivistää yhteistyötään ja kehittää sitä edelleen. Tutkimus tuotti arvokasta tietoa, joka auttaa organisaatioita varautumaan erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tiedon avulla voidaan myös parantaa kykyä selviytyä tällaisista tilanteista ja palautua niistä normaaliin toimintaan. Lisäksi tutkimus edistää yhteisen tilannekuvan muodostamista ja sen jakamista, mikä on keskeistä tehokkaassa yhteistyössä.
Tutkimus laittoi pyörät pyörimään
Anttilan (2024) tutkimustulokset ovat hyödynnettävissä myös muiden alueiden valmiuskeskusten ja ensihoidon operatiivisen johdon välisen yhteistyön kehittämiseen. Toisaalta tutkimuksen toistaminen jollain toisella alueella Suomessa voisi olla hyödyllistä ja mielenkiintoista. Suomen sote-valmiuskeskustoiminta on kansainvälisestikin vertailtuna uutta, ja sovellettavaa tutkittua tietoa on olemassa vasta hyvin niukasti. Olisikin tärkeää, että sote-valmiuskeskuksien ja hyvinvointialueiden toimijoiden yhteistyöstä ja hyvistä käytännöistä tehtäisiin tutkimusta monesta näkökulmasta, käytännön tarpeita kuunnellen. Myös viestiminen uusista tutkimustuloksista on tärkeää, jotta tieto olisi saavutettavissa ja voisi siirtyä käytäntöön.
Pirkanmaalla tutkimustieto auttoi jäsentämään molemminpuolisia toiveita, ja pyörät lähtivät pyörimään tulosten valmistuttua. Ensihoidon operatiivinen johto ja valmiuskeskuksen henkilöstö kokoontuivat yhteiseen tilaisuuteen, jossa tutustuttiin valmiuskeskuksen toimintaan, tiloihin ja toimijoihin. Seuraavat askelmerkit yhteistyön syventämiseksi ovat myös selvillä ja niitä lähdetään toteuttamaan yhteisesti sovitulla tavalla. Kenties pian kertyy jo hyviä käytäntöjä viestittäviksi.
Kirjoittajat:
Sami Anttila, ensihoidon kenttäjohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue
Hilla Nordquist, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Katso Sami Anttilan (2024) opinnäytetyö ”Pirkanmaan ensihoidon operatiivisen johdon sekä Sisä-Suomen sote-valmiuskeskuksen yhteistyö” tästä.
