Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
Pelastajapulan rinnalle on noussut vähälle huomiolle jäänyt mutta yhtä vakava ongelma: päällystö- ja alipäällystöpula. Pelastajapulan uuttera lobbaaminen tuotti lopulta tulosta, ja koulutusmääriä lisätään merkittävästi. Pelastusopiston selvityksen mukaan pelastajien määrä vastaa työvoiman tarvetta vuosikymmenen vaihteessa. Korjausliike on ollut ehdottoman tarpeellinen ja perusteltu.
Samaisesta Pelastusopiston selvityksestä käy ilmi, että eläköitymisen, varallaolojärjestelyjen purkamisen ja puutteellisen palvelutason korjaaminen edellyttää liki 500:n päällystö- ja alipäällystöhenkilön kouluttamista vuoteen 2032 mennessä. Uusi tilanne- ja johtokeskusjärjestelmä vaatii, että jokaisessa johtokeskuksessa on aina päällystöviranhaltija paikalla. Tämä tarkoittaa noin 30 henkilötyövuoden lisäystä päällystötarpeeseen. Selvityksessä tämä on kuitenkin huomioitu vain osittain.
artikkeli jatkuu
Samalla kun pelastajakoulutusta lisätään, alipäällystö- ja päällystökurssien määrää vähennetään. Näiden muutosten myötä alipäällystöä ja päällystöä valmistuu vuositasolla keskimäärin 50 henkilöä aiemman 70:n sijaan. Mikäli koulutusmäärään tehtävät leikkaukset pysyvät voimassa, Pelastusopiston uunista saadaan ulos kahdeksassa vuodessa 400 alipäällystö- ja päällystöopiskelijaa. Joka neljäs tarvittava päällystö- tai alipäällystöhenkilö jää siis kouluttamatta, mikä on suhteessa pelastajapulaakin mittavampi ongelma. Työvoimatarve näyttäisi ajoittuvan vieläpä erityisesti seuraavalle neljälle vuodelle.
”Joka neljäs tarvittava päällystö- tai alipäällystöhenkilö jää siis kouluttamatta, mikä on suhteessa pelastajapulaakin mittavampi ongelma.”
Laastarina pelastajapulaan pelastuslaitokset ovat rekrytoineet ensihoitajia, jolloin pelastajia on saatu paloauton rattaille. Päällystön osalta työvoimapulaa voidaan ratkaista rekrytoimalla onnettomuuksien ehkäisytehtäviin henkilöitä, joilla on tehtävään soveltuva tutkinto. Henkilöstöä onkin saatu erityisesti hiljaiseloa viettävältä rakennusalalta. Tämä kikka toimii vain määrättyyn pisteeseen asti, ja työntekijät ovat herkkiä karkaamaan rakennusyrityksiin nostokurki-indeksin noustessa.
Alipäällystö- ja päällystötutkintoja suoritetaan usein siinä vaiheessa, kun työpaikka on vakiintunut ja perhe on perustettu. Aikuiskoulutustuen ja päällystön A-kurssien nyt loppuessa tilanne käy tukalaksi. Millä tavoin opiskelun saa järjestettyä niin, että perheen talous ja oma jaksaminen eivät heitä kuperkeikkaa?
Koulutusmäärien vähentämisen voivottelu ei auta, vaan Pelastusopiston ja pelastuslaitosten on löydettävä sisäministeriön ohjauksessa uusia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi. Pelastuslaitosten on tehtävä investointeja henkilöstön kouluttamiseen ja koulutuksen fyysinen toteutus on tapahduttava jatkossa muuallakin kuin Hulkontiellä. Asia vaatii pikaisesti konkreettisia päätöksiä. Muuten pelastusjoukot jäävät vaille johtajia.
Lintusperspektiivistä-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 4/2025.
