S1-mallin väestönsuojassa on suojautujaa kohden tilaa 0,75 neliömetriä. Suojautumisen aikaiset toiminnot tehtiin ahtaasti toisia väistellen. Kuva: Annika Laine, Heka.
Nelisenkymmentä vapaaehtoista asukasta muutti normaalisti irtaimistovarastona olevan tilan väestönsuojakäyttöön kyseisen suojan käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Harjoituksen kokonaiskesto oli 72 tuntia, josta varsinaista suojautumista oli 24 tuntia. SUOJA26-harjoitus pidettiin Helsingin Siltamäessä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) 28 asunnon vuokratalokohteessa lauantaina 17. tammikuuta ja se jatkui sunnuntaihin. Harjoituksen järjestivät Helsingin Pelastusliitto ry ja Heka.
”Harjoitusta oli suunnittelemassa ja rakentamassa moniammatillinen asiantuntijatiimi. Kun kaikilta saatu data ja kokemukset on analysoitu, raportti toimitetaan myös pelastusviranomaisille. Keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat Safetum Oy, Temet Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulu”, kertoo harjoituksen johtaja, toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen Helsingin Pelastusliitto HELPEstä.
artikkeli jatkuu
Syksyn 2025 aikana harjoitukseen osallistuville tarjottiin väestönsuojan käytön koulutusta ja valmennusta harjoituksen läpiviemiseen. Harjoituksen aikana kerätyn tiedon perusteella pyritään kehittämään niin väestönsuojien teknisiä ratkaisuja kuin suojautujien psykososiaalista hyvinvointiakin parantavia ratkaisuja.
”Harjoituksessa yllätti, että kaikki meni niin sujuvasti. Yleensä suunnitelmista joudutaan poikkeamaan, mutta nyt pysyttiin käsikirjoituksessa. Suojaan meneminen oli vapaaehtoista. Senioreja oli paljon mukana ja vanhin oli 78-vuotias. Hänen mielestään kokemus oli hieno eikä tullut väsymisen merkkejä. Työvuorot oli jaettu ja kaikki toimi hyvin. Myös viestintä onnistui. Kaikki asukkaat tiesivät, mistä on kyse ja mitä tapahtuu. Harjoittelua varten on tärkeää selvittää tarkasti rakenteet ja laitteet väestönsuojassa harjoittelua varten. Oleellista on, että kun nimetään väestösuojanhoitaja, hänet pitää myös kouluttaa tehtävään”, Kurvinen summaa.
”Oli haastavinta saada tilat tyhjennettyä, kun asukkaiden tavaraa oli paljon. Harjoituksessa on myös juridiset kysymykset, ettei kenenkään tavaroita siirretä omin luvin. Kahdentoista häkkivaraston verkkoseinämien irrottaminen oli oma juttunsa. Kaikki sujui hyvässä yhteistyössä.”
Kurvisen mukaan harjoitukseen osallistuneiden asukkaiden turvallisuudentunne vahvistui, kun he huomasivat, että ”me pystymme ja osaamme”. 24 tuntia selvittiin hyvin poikkeuksellisissa oloissa, joissa stressitaso voi kasvaa. Harjoituksessa oli hyvä ilmapiiri ja hurtti huumori koko ajan. Isommassa taloyhtiössä liikuntarajoitteiset ja muut erityisryhmät tuovat omat haasteensa.
Mahdollisimman aidot olosuhteet
Asuinkohteen erillisessä 50 neliömetrin S1-luokan väestönsuojassa on paikkoja 67 asukkaalle ja tilaa suojautujaa kohden 0,75 neliömetriä. Suoja on hyvin tyypillinen asuinrakennuksen väestönsuoja.
Ennen suojautumista tila tyhjennettiin varastoiduista tavaroista, varastorakenteet purettiin ja tila siivottiin ja tuuletettiin. Suojan olosuhteet pyrittiin järjestämään mahdollisimman pitkälti sellaisiksi kuin ne aidossa tilanteessa olisivat. Suojan olosuhteita ja osallistujien toimintaa seurattiin videoyhteydellä koko suojautumisen ajan.
”Harjoitus tuotti arvokasta tietoa myös Hekalle, ja haluamme olla mukana edistämässä tällaista toimintaa. Hekan asukkaat ovat taloturvallisuusasioissa poikkeuksellisen aktiivisia, ja pääsimme harjoituksessa hyödyntämään taloturvallisuusosaamistamme. Iso kiitos mukaan lähteneille asukkaille”, Hekan isännöintijohtaja Pekka Pirinen kertoo.
VTT seurasi sisäolosuhteita ja testasi uutta laitteistoa
Teknologian tutkimuskeskus VTT seurasi koko harjoituksen aikana väestönsuojan sisäolosuhteita – hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja äänitasoa. Olosuhdetieto välitettiin johtokeskukseen harjoituksen turvallisuuden varmistamiseksi. Havaintojen perusteella sisäolosuhteet pysyttelivät yllättävänkin hyvällä tasolla lähes koko harjoituksen ajan. Harjoituksessa testattiin myös VTT:n kehittämää Resilienssi Hub -prototyyppiä. Liikuteltava laitteisto tarjoaa suojautujille puhtaampaa sisäilmaa, varavoimaa ja luotettavia digiyhteyksiä. Testaus tuotti arvokasta tietoa laitteiston toimintakyvystä vaativissa olosuhteissa.
Suojautumiseen osallistui myös Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoita, jotka keväällä valmistuvissa opinnäytetöissään käsittelevät väestönsuojien kehittämistä ja suojautujien käyttäytymistä. He keräsivät aineistoa havainnoimalla ja haastattelemalla suojautujia.
Aiemmat isommat väestönsuojaharjoitukset on järjestetty vuosina 2000 ja 2007. Olli-Veikko Kurvisen mukaan kiinnostusta ja alustavia suunnitelmia jatkosta tuli tämän harjoituksen myötä paljon.
”HELPE on kiinnostunut yhteistyökumppaneista etenkin taloyhtiöiden osalta. Näiden ei tarvitse olla välttämättä pääkaupunkiseudulla. Harjoituksille olisi hyvä saada jatkuvuutta ja olemme valmiita myös konsultoimaan.”
Sisäministeriö julkaisee uudet yleisoppaat
Sisäministeriö julkaisee pian uudet yleisoppaat, jotka sisältävät käytännönläheiset ohjeet väestönsuojien käytöstä, suojautumisesta ja kunnossapidosta. Hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa väestön omatoimista varautumista kaikissa väestöryhmissä.
”Haaste on yhteiskunnalle iso. Odotan, että uudet oppaat saavat paljon näkyvyyttä. Kansalaisten kannattaa tutustua niihin ja alkaa miettiä omaa suojautumistaan sekä hakeutua koulutuksiin. Suosittelen, että väestönsuojan laitteistot tarkistetaan ja tilojen tiiviys testataan vuosittain. Toivon myös, että pelastuslakiin tulisi takaisin vaatimus nimetä suojiin väestösuojanhoitaja. Koulutetun suojanhoitajan rooli ja osaaminen on aivan keskeinen suojien käyttöönottotilanteessa”, Olli-Veikko Kurvinen esittää.
“Väestönsuojat ovat Suomessa teknisesti kunnossa, mutta niiden käyttäminen vaatii harjoittelua. Väestönsuojat on tarkoitettu tavallisille kansalaisille, ja heillä tulee olla osaaminen ja uskallus käyttää suojien tekniikkaa. Varautuminen, josta jokainen on osaltaan vastuussa, myös vahvistaa turvallisuudentunnetta.”
Kimmo Kaisto
Suomen noin 50500 väestönsuojassa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Pääosa suojista on asuin- ja liikekiinteistöjen yhteydessä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia, jotka ovat normaalioloissa tyypillisesti varasto- tai harrastustiloina.
