Ideointi ja innovointi kuuluvat kaikille. Tätä mieltä olen ainakin itse. Parhaimmat ideat ja innovaatiot syntyvät lähellä työntekemistä, jolloin niiden hyödyt ovat käsin kosketeltavissa. Innovointi tulee olla osa organisaatiossa olevaa kulttuuria, jolloin se voidaan liittää esimerkiksi Lean-kehittämisen osana, vaikka virtaustehokkuuden parantamiseen. Pitäisikö meillä olla hyvinvointialueella sähköinen ”aloitelaatikko”, joka mahdollistaisi joustavan tavan yli toimialarajojen hyödyntää erilaisia ideoita? Käsittääkseni ajatus on alun perin lähtenyt hyvinvointialuejohtaja Harri Hagmanilta.
Olemme parasta aikaa pohtimassa kehittämispäällikkö Ninni Taavitsaisen sekä osaamisenjohtajan Maija Kaltakarin kanssa, miten parhaalla mahdollisella tavalla voisimme edistää hyvinvointialueen TKKIO (=tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot ja osaaminen) kokonaisuutta ja pohtineet, miten sitä tulisi rakentaa.
Haluan kuitenkin ennen aloitelaatikon pohdintoja jakaa teille esimerkin innovoinnista, jonka toteutin tänä keväänä. Toimikoon se esimerkkinä meidän kaikkien olemassa olevien verkostojen voimavaroista, uusista ideoista ja innovaatioista, joita kohdentamalla on mahdollisuus toteuttaa jopa merkittäviä avauksia kansallisille, mutta myös kansainvälisille markkinoille.
Esimerkki ideoinnista – Virtuaalinen väestönsuoja
Sain keväällä idean, joka kumpusi kansainvälisen turvallisuustilanteen muutoksesta Euroopassa. Meneillään oleva Venäjän toteuttama hyökkäyssota Ukrainaan on lisännyt varautumisen ja väestönsuojelun koulutuksen sekä nykyisten valmiuksien päivitystarpeita Suomessa. Toinen keskeinen ideaa eteenpäin vienyt voima oli digitaalisuus ja virtuaaliset oppimisympäristöt, joita pelastusalalla tulee vielä lisätä. Samalla tunnistin tähän ideaan liittyvää jo olemassa olevaa osaamista sekä organisaatioita, joita ei tarvitsisi kehittää tyhjästä. Näin syntyi ajatus virtuaalisesta väestönsuojasta.
Suomessa on paljon korkeatasoista asiantuntijuutta väestönsuojien osalta esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä (SPEK). Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu (XAMK) on taas toteuttanut virtuaalisiin ympäristöihin liittyviä projekteja sekä konsepteja. Pelastuslaitoksella on lakisääteisten tehtävien osalta väestönsuojeluun sekä varautumiseen liittyviä tehtäviä. Hankkeeseen mukaan tuli vielä Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Kouvolan sekä Lappeenrannan kaupungit. Korkean asiantuntijuuden omaava ryhmä olisi siis kasassa ja enää tarvittiin vain sopiva rahoitus. Tämä löytyi Kymenlaakson liiton koordinoimasta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).
Hanke tulee sisältämään virtuaalisen simulaattorin kehittämistä, väestönsuojiin liittyvien koulutusohjelmien suunnittelua ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Tavoitteena on myös, että tästä muodostuisi mahdollinen alusta esimerkiksi Ukrainan jälleenrakentamisessa väestönsuojiin liittyvän osaamisen osalta.
Tässä hankkeen ideoinnissa ja innovoinnista oli sopivat tähdet kohdillaan. Monipuolista osaamista yhdistettynä selkeään tavoitteeseen sekä soveltuva rahoitusinstrumentti. Positiivinen rahoituspäätös tuli 31.8.2023. Lisää asiasta voit lukea XAMKin sivuilta.
Taustaa sähköiselle aloitelaatikolle
Sähköinen aloitelaatikko saa hymyn huulille. Muistan vieläkin Haminan vanhalta paloasemalta sen vihreän ”manuaalisen” aloitelaatikon, johon ei kenelläkään ehkä ollut avainta. Pelkkä laatikko ei siis yksin toimi, vaan tarvitaan useita eri toiminnallisia ratkaisuja, jotka tukevat systemaattista ideoiden keräämistä.
Hain tähän aloitelaatikkoon liittyvään konseptiin mallia Ruotsin MSB:ltä, joka toimii kansallisena pelastusvirastona oikeusministeriön alla (Ruotsin yhteiskuntasuojelu- ja valmiusvirasto / Myndigheten för samhällsskydd och beredskap). MSB tehtävänä on tukea yhteiskunnan tarvitsemia eri valmiuksia onnettomuuksien, kriisitilanteiden sekä sotatilanteen varalta. Tiesin aikaisemman työni osalta, että heillä on käytössään Förslagslåda/Idea box. kansallisessa käytössä. Koska pyörä oli jo keksitty, pyysin sieltä tietoja suunnitelumme pohjaksi.
Pähkinän kuoressa heidän idealaatikkonsa toimii seuraavasti:
- Tunnistetaan uusi tarve, idea tai mahdollisuus, joka toimitetaan sähköiseen järjestelmään.
- Idea kulkee läpi prosessin, jossa arvioidaan
- Onko idea uusi vai vanha
- Idea kategorisointi (ei tarpeellinen, tarpeellinen – mutta vaatii kehitystä tai tarpeellinen)
- Jos idea on tarpeellinen, se lähetetään prosessin toiseen vaiheeseen, jossa tarkastellaan
- Idea tarpeen varmistaminen, kehitysprosessin jatkaminen tai lopettaminen
- Tarpeellisen idean fasilitointi – Projektikonsortion, rahoituksen innovaation edistäminen
- Lopputuotteen arviointi
- Soveltuuko käyttöön (Kyllä / Ei)
- Käyttöönotto / jatkokehitys
- Saimme Ruotsista tätä tarkentavan prosessikaavion, jota voimme nyt hyödyntää omassa sähköisen aloitelaatikon kehittämisessä. Kuvauksesta kävi myös ilmi, että ideoiden käsittelyyn oli perustettu erilaisia kumppanuuksia yritysmaailmasta sekä tutkimuslaitoksista. Näin saadaan ideoiden kehittämiseen laaja-alaista näkemystä heti alkuvaiheessa.
Ajatuksia ja pohdintoja
- Kymenlaakson hyvinvointialueelle tällainen sähköinen aloitelaatikko mahdollistaisi toimialariippumattomasti uusien ideoiden sekä avausten tekemisen. Taustalleen se vaatii yhteisesti hyväksytyn ja kuvatun menetelmän, joilla kyetään läpinäkyvästi saatuja aloitteita käsittelemään. Yleisesti ottaen, osallistaminen sen kaikissa muodoissa tuottaa lopputulokseltaan rikkaampia kokonaisuuksia, joiden vieminen käytäntöön on varmasti paljon helpompaa kuin annetut toimet.
- Mutta hetkonen, eikös tällainen systemaattinen ideoiden ja aloitteiden toiminnallinen rakenne pitäisi olla meillä pelastustoimessa? Vaikka vielä ei ole kovin hyvin tunnistettu sitä tosiasiaa, että hyvinvointialueet ovat merkittävä uusi toimia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen TKKIO -toiminnassa, tulisi jo nyt yhteistyöllä sekä muodostettavilla rakenteilla varmistaa mahdollisuus tuottaa yhteisiä intressejä eteenpäin vieviä toiminteita.
Teemu Veneskari
Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Kymenlaakson hyvinvointialueen pelastustoimessa, Kymenlaakson pelastuslaitoksella.
