Markus Viitaniemi on Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja Pelastustietoa julkaisevan Palo- ja pelastustieto ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Aamukahvihetki Joensuussa 10.9.2025 uutisia lukiessa oli kylmäävä; Puolan ilmatilaan lensi drooniparvi, mihin Puola ja Nato reagoivat. Täällä itärajalla olemme toki tunnistaneet myös tämän skenaarion, koska Pohjois-Karjalalla on yhteistä rajaviivaa Venäjän kanssa noin 300 kilometriä. Mutta nyt, kun tämä skenaario Puolassa toteutui ja, kun droonit lensivät tässä mittakaavassa ensimmäistä kertaa Naton itärajan yli, asia sai ihan uudenlaista konkretiaa. Venäjä testaa nyt sitä, miten Nato vastaa drooneihin. Se mitä tapahtui Puolassa, voi milloin tahansa tapahtua myös täällä Suomen itärajalla.
Nyt olisikin syytä keskustella, mitä tämä merkitsee sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi pelastustoimen ja väestönsuojeluun varautumisen kannalta. Ja siitä, mikä on pelastustoimemme todellinen suorituskyky vaativaan pelastustoimintaan ja väestönsuojelutehtäviin. Miten vastaisimme tällaisiin tilanteisiin, varsinkin jos tilanne eskaloituisi useisiin yhtäaikaisiin drooni-iskuihin?
artikkeli jatkuu
Haluamme välittää kansalaisille turvallisuuden tunnetta, emmekä turvallisuusviranomaisina halua paljastaa varautumisemme ja suorituskykymme tilannetta. Tosiasia kuitenkin on, että hyvinvointialueet säästävät valtion tiukassa rahoituksessa itsensä hengiltä ja pelastustoimi on näissä säästötalkoissa mukana. Jo perusvalmiuden ylläpito alkaa meillä ja monella muulla alueella olla haasteellista, eikä taloustilanne mahdollista lisäpanostuksia suorituskyvyn ja varautumisen parantamiseksi. Säntillisinä virkapukuisina toteutamme meille asetut säästötavoitteet ja toivomme, että mitään tällaista ei tapahtuisi.
”Nyt olisikin syytä keskustella, mitä tämä merkitsee sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi pelastustoimen ja väestönsuojeluun varautumisen kannalta.”
Sisäministeriön pelastusosasto ja me pelastusjohtajat olemme yhdessä yrittäneet tehdä valtakunnan tasolla parhaamme asian edistämiseksi, mutta tulokset ovat vielä toistaiseksi jääneet hieman laihoiksi – vaikkakin jotakin lisärahoituksen saralla onkin tapahtumassa, mikä on toki hyvä asia. Mutta isossa kuvassa hyvinvointialueiden rahoitusongelmat eivät lähivuosina korjaannu ja siksi kysynkin, että mikä hallituspuolueista ottaisi tämän omaksi asiakseen ja esittäisi hyvinvointialueille ja sen pelastustoimelle tuntuvaa lisärahoitusta väestönsuojeluun ja varautumiseen tarvittaviin lisäpanostuksiin?
Lopuksi totean, että en ota julkisesti kantaa Suomen pelastustoimen, Pohjois-Karjalan tai muiden pelastuslaitosten varautumisen tasoon ja suorituskykyyn, mutta uskallan esittää kuitenkin kysymyksen – vastaako pelastustoimen poikkeusolojen suorituskyky ja väestösuojelutehtäviin varautumisen taso aidosti vallitsevaa muuttunutta turvallisuustoimintaympäristöä ja sen tuomia uhkia?
Puheenjohtajalta-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 4/2025.
