Sampsa Lintunen on pelastusylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa.
Reilut kolme vuotta sitten pelastustoimen lasikatot helisivät, kun seksuaaliseen häirintään kyllästyneet naiset nostivat asian somen kautta julkisuuteen. Syrjintä, karkea kielenkäyttö, asiaton koskettelu ja raiskaustapaukset nousivat koko kansan tietoisuuteen lokakuisena keskiviikkoiltana, kun A-studio pui asiaa ykkösaiheenaan.
Tuskin oli ehtinyt kello kymmenen uutiset alkaa, kun jokaisella pelastustoimen organisaatiolla oli tarve tuoda esiin se, kuinka heillä noudatetaan nollatoleranssia. Näin lauottiin alalle tyypillisesti lonkalta, vailla tietoa siitä, kuinka asian laita tosiasiassa oli.
Sisäministeriö heräsi 2020 silloisen hallituksen myötäsukaisella ohjauksella asettamaan pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän. Somekohu eittämättä vauhditti työryhmän työtä. Sen tuloksena syntyikin loppuvuonna 2021 alalle tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelma – käytännön toimenpidelista alalla rehottavan huonon käytöksen kitkemiseksi. Toimintaohjelma on samanlaista hallinnollista ohjausta kuin vaikkapa toimintavalmiuden suunnitteluohje, joten asia näytti olevan mallillaan. Hurraa!
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelma sisältää kaikkiaan 38 eriteltyä toimenpidettä, joiden toimeenpano, seuranta ja viestintä on edellä mainitun työryhmän vastuulla. Työryhmältä ei ole herunut kolmen vuoden aikana julki tietoa siitä, mitä toimenpiteitä on tehty ja mitä vaikutusta niillä on ollut. Onko siis mitään tapahtunut?
”Alalla olevat maskuliiniset dinosaurukset saavat rellestää.”
Viimeisin tieto on, että sisäministeriö on kohdentanut ryhmän toimintaan yhä vähenevän määrän henkilöstövoimavaroja. Vaikuttaa siltä, että asia halutaan lakaista kaikessa hiljaisuudessa kalustohallin viemäriin.
Valtioneuvoston vahvistama pelastustoimen yksi strateginen tavoite on hyvinvoiva henkilöstö, joka koostuu muun muassa yhdenvertaisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta ja hyvästä henkilöstöpolitiikasta. Kun sisäministeriö arvioi strategian onnistumista vuotta 2023 koskevassa selvityksessään, ei yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa tai henkilöstöjohtamista arvioitu lainkaan. Ei tosin ollut kirjattu yhtään toimenpidettäkään, joilla niihin on pyritty vaikuttamaan.
Naiset eivät ole ainoa henkilöstöryhmä, jotka saavat pelastusalalla osakseen oksettavaa käytöstä. Pelolla johtaminen, epämieluisten henkilöiden asettaminen koirankoppiin ja organisaation johdon toiminnan arvostelusta annettavat varoitukset ovat edelleen arkipäivää. Alalla olevat maskuliiniset dinosaurukset saavat rellestää ja heidän vanavedessään on kasvamassa uusia. Mikä meitä oikein vaivaa?
Maailma menee suuntaan, jossa öykkäröinti ja itsekkyys ovat muuttumassa hyväksyttäväksi, jopa ihailtavaksi käytökseksi. Suomalaisen pelastustoimen tulee repäistä itsensä irti tästä vaarallisesta trendistä. Muutos johdetaan esimerkillä, siihen on nyt paikka avoinna.
Lintusperspektiivistä-kolumni on julkaistu myös Pelastustiedossa 8/2024.
Lue lisää Pelastusopiston koordinoimasta Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota? -hankkeesta.
Lue aiheesta myös Pelastustiedon artikkelista.
