Sami Kerman toimi aiemmin Suomen Palopäällystöliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä.
Ministerin esikunnasta käsin pelastustoimi näyttäytyy sinä arkisena kaurapuuron makuisena perustyönä, joka rullaa eteenpäin samalla, kun ympärillä roihuaa globaali pandemia, ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, julkisen talouden haasteet ja milloin mikäkin ajankohtainen keskustelu, joka vaatii ministerin huomiota. Ja tämä on pelastustoimelle ehdottomasti eduksi.
Tämä ei kuitenkaan ja tietenkään tarkoita, etteikö pelastustoimessakin olisi tärkeitä, koko toimialaa isosti muuttavia hankkeita, joiden eteen on seuraavien kahden vuoden aikana paljon työtä tehtävänä.
Pelastustoimen rakenneuudistus etenee osana hyvinvointialueuudistusta, joka on jo eduskunnan käsiteltävänä. Toimialan osalta tässä vaiheessa huomio on ensisijaisesti alueiden toiminnan käynnistymisessä vuoden 2023 alusta ja sen valmistelussa.
Pelastuslain kattava esiselvitys valmistui ja se on lähetetty lausuntokierrokselle. Toivottavasti mahdollisimman moni tutustuu esiselvityksen tuloksiin ja avaa sanaisen arkkunsa, jotta näkemykset tulevat mahdollisimman laajasti kuulluksi. Lakimuutoksia valmistellaan ministeriössä syksy ja se valmistuu hallituksen esityksen muotoon ensi vuoden alussa. Silloin voi vielä ottaa täsmällisemmin esitykseen kantaa, mutta hyvä vaikuttamistyö tapahtuu ennakoitavasti ja pitkäjänteisesti, joten tärkeät huomiot kannattaa ehdottomasti tehdä jo tänä keväänä, jotta ne varmimmin esitykseen myös sisältyvät.
Odotusten hallinnan kannalta on myös hyvä tunnistaa, ettei maailmasta tule valmista yhdellä hallituksen esityksellä, eikä kaikki asiat ole sellaisia, joita kannattaa tai voi lain tasolla säätää. Siksi oman mielipidevaikuttamisen kärkeä kannattaa teroittaa huolella.
Niin ikään huomionarvoinen kokonaisuus on pelastustoimen koulutusuudistus, jossa on hanke hyvässä vauhdissa ja osaavissa käsissä. Tämä on varmasti aihe, joka herättää hyvin vilkasta keskustelua, ja lopputuloksena löydetään toivottavasti koulutuksen kokonaisuus, joka varmistaa pelastustoimen osaamisen kaikkiin sen tehtäviin.
Nämäkään uudistukset eivät kuitenkaan korjaa resursseihin liittyviä puutteita, joita pelastustoimella on. Pelastustoimen rakenneuudistusta tunnutaan laajasti syyttävän siitä, että kuntien rahoitus, johon myös tulevan rahoituksen taso perustuu, on riittämätön. On hyvä huomata, että hyvinvointialueiden rahoitus perustuu siihen rahoitustasoon, joka palveluilla vuosina 2021 ja 2022 on. Nyt onkin paras mahdollinen hetki laittaa painetta tuleviin kuntapäättäjiin, jotta vähintään ensi vuoden rahoitus ankkuroi tulevaa resursointia kohti oikeaa tasoa. Näin sillä on heijastevaikutuksensa myös pidemmälle.
Teksti: Sami Kerman
